Oranssikeltanoa pidetään ylipuutarhuri Simo Laineen mukaan uustulokkaana, vakinaisena ja yleisenä kasvina. Se ei ole ainakaan vielä haitallinen vieraslaji.
Laineen mukaan oranssikeltanon torjuminen on helpompaa kuin esimerkiksi lupiinin niittäminen.
– Juuristo on ihan pintamaassa. Se kaivetaan talikolla pois ja hävitetään kompostin kautta, neuvoo Laine.
Kaks kasvupaikkaa tiedän / olen nähnyt H:gissä.
Oranssikeltamo leviää puutarhoihin ja niityille siemensekoituksissa. Se leviää myös herkästi ilman pölytystä ja juurirönsyjen kautta.
Turun kasvitieteelliseen puutarhaankaan sitä ei ole varsinaisesti istutettu, vaan se on levinnyt jostain ja jäänyt istutuksiin.
Myös kotipuutarhurit ovat havahtuneet oranssikeltanon voimaan. Niittyvillityksen keskellä kannattaa pohtia valintojaan.
Rantakallioiden ja rannan kedot ja niityt ftw.
(Kännykkäkuvaaja ei oikein kestänyt aurinkoa ja odottaa parempaa valoa ja lämpötilaa.)
Mikaelinkirkon ympäristön niitty laajenee. Turun seurakunnilla on nyt kuulemma niittyä yhteensä nelisentuhatta neliötä.
Luonnonvarakeskuksen nurmikot Jokioisilla muutetaan niityiksi https://yle.fi/a/74-20055134
Tosi tervetullut muutos. Uutisessa mainittua haittakasvien kitkentää jäin vähän miettimään, kun puhuvat myös ohdakkeista. Kun kesällä kartoitin käytössä olevan sorakuopan reunoja, niiltä löytyi yksi pölyttäjäkasvi ylitse muiden: piikkiohdake. Yhtä vimmattua pörriäisliikennettä ei ollut missään muussa kasvissa. Kävijöitä oli pelto- ja huopaohdakkeellakin.
Onko jotain hyvää syytä siihen, miksei maanteiden pientareista voisi tehdä luonnonkukkaniittyjä?
P3KO | Petrified activist 🐧
Tuula, rock hippopotamus
J 🏳️🌈 no se yks Viitanen
Dragofix
XCsci