Mastodawn

Toisessa #Informaatiotutkimus-lehden artikkelissa esitellään kotimaisten tiedelehtien toimittajille tehdyn kyselyn tuloksia:

Sami Syrjämäki (2025): Vapaaehtoistyö kotimaisissa valtionavustusta saavissa tieteellisissä lehdissä. Informaatiotutkimus, 44(3-4), 54-62.
https://doi.org/10.23978/inf.178210

Meno vaikuttaa suurelta osin hyvin prekaarilta. Tästäkin syystä olisi toivottavaa, että kotimaisten tiedelehtien toiminnan tueksi löytyisi viimein säällinen rahoitusmalli.

#openaccess #tiedelehdet

Vapaaehtoistyö kotimaisissa valtionavustusta saavissa tieteellisissä lehdissä

Tieteelliset lehdet ovat suomalaisen tutkimusjärjestelmän keskeinen infrastruktuuri. Kotimaisten tiedelehtien toiminta nojaa merkittävässä määrin vapaaehtoistyöhön. Lehdet tarjoavat tutkijoille kanavan julkaista, arvioida ja välittää tutkimustietoa, mutta tämä työ tapahtuu usein kokonaan ilman palkkiota tai vain nimellisen palkkion kannustamana ja monesti vapaa-ajalla. Tieteellisten seurain valtuuskunta toteutti kyselyn, jolla kartoitettiin valtionavustusta saavissa tieteellisissä lehdissä vapaaehtoistyötä tekevien taustoja ja motivaatiotekijöitä.

Informaatiotutkimus

Jyrki Ilva Dec 16

Tuoreimmassa #Informaatiotutkimus-lehdessä on mm. kaksi kiinnostavaa artikkelia tiedejulkaisemisesta. Näistä ensimmäinen analysoi Aallon ja HY:n #openaccess-julkaisujen jakautumista erilaisiin kanaviin:

Eeva Savolainen (2025): Paljon kultaa, vähän timantteja. Avoimissa lehdissä julkaiseminen Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa 2020–2023. Informaatiotutkimus, 44(3-4), 42-53.
https://doi.org/10.23978/inf.163823

Timanttijulkaisemisen osalta kotimaisten lehtien merkitys nousee selkeästi esiin.

Paljon kultaa, vähän timantteja: Avoimissa lehdissä julkaiseminen Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa 2020–2023

Selvityksessä tarkastellaan millaisissa avoimissa lehdissä Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat ovat julkaisseet artikkeleitaan vuosien 2020–2023 aikana. Täysin avoimissa eli joko kirjoittajamaksuja perivissä Gold open access -lehdissä tai maksuttomissa timanttilehdissä julkaistiin noin kolmasosa kaikista lehtiartikkeleista. Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijoiden suosimat avoimet lehdet eroavat toisistaan esimerkiksi kustantajiltaan, tieteenaloiltaan ja Jufo-tasoiltaan. Lisäksi timanttijulkaisemisen osuus on Helsingin yliopistossa selvästi Aalto-yliopistoa suurempi. Kotimaisten lehtien osuus timanttilehdistä korostuu kummassakin organisaatiossa, ja kustantajista keskeisessä roolissa ovat tieteelliset seurat. Kummassakin organisaatiossa avoin julkaiseminen keskittyy voimakkaasti tiettyihin julkaisukanaviin.

Informaatiotutkimus