Olin 6-vuotias ja katsoin kun isä teroitti kivestä. Tarkalta se homma näytti.
Sai homman valmiiksi ja meni äidin kans keskustelemaan olohuoneesen. Tutkin kirvestä ja terävältä se näytti.
Hellan edessä oli kasa pieni puita. Päätin kokeilla kirvestä.

Kirves oli painava. Otin pienen puun kasasta ja laitoin sen lattialla. Pyöreää ohutta koivua. Otin kirveen oikeaan käteen ja pidin puuta lattiassa toisella. Painava kirves huojui kädessä ja käytännössä pudotin sen puun päälle. Kirves osui sormeen. En muista muuta kuin hätääntyneen äidin, joka tempaisin minut syliinsä. Seuraava muistikuva on valkoinen käärö sormen ympärillä ja kipu, joka itketti vielä jonkin aikaa. Sitten seuraavana päivänä äiti otti käärön pois. Se oli tarttunut haavaan. Äiti tuljasi siihen jotain ja veti käärön auki ja pois. Verta tuli jonkin verran. Kipeää kävi, mutta en kuulemma itkenyt. Mies ei itke. Side vaihdettiin vielä monta kertaa kunnes kääröä ei enää läitetty. Aika hieno oli arpi ja näytin sitä kavereille. Äiti muisti sanoa isälle: helevetin houkka jättää terävän lapsen ulottuville!! #arpi jäi.