| Language | Finnish, English |
| Hobbies | Books, Nature, Music, Photography, Videogames, WoodWorking |
| Pixelfed | https://pixelfed.social/j.savila |
Ensi viikolla keskustellaan ilmastotoivosta!✨
Luontoliiton Helsingin ilmastoryhmä järjestää tiistaina 17.3 Ilmastotoivon illan, jonka aikana mm. keskustellaan positiivista ilmastouutisista Oras Tynkkynen johdolla. Oman aktivoivan puheenvuoroni aikana tuon esiin näkökulmia ilmastopsykologiasta, jaan ajatuksiani ilmastotoivon merkityksestä ja käyn läpi erilaisia tapoja aktivoida rakentavaa toivoa ilmastokriisin keskellä. Tervetuloa kuulolle - nähdään Töölön kirjastolla tai etäyhteyden kautta!
Hakukoneiden kytkökset planeettamme elonkehään ja meihin itseemme ovat hyvin moninaiset. Kirjoitin asiasta katsauksen Media & Viestintä -lehden teemanumeroon Media/Maa. Apunani käytin uusiseelantilaisen mediatutkija Sy Taffelin poliittisen mediaekologian teoriaa. Katsaus on nyt luettavissa täällä: https://journal.fi/mediaviestinta/article/view/163062
#teknologia #hakukone #ympäristö #luonto #mediatutkimus #google #ecosia
Katsauksessa tarkastellaan hakukoneiden suoria ja epäsuoria kytköksiä Maa-planeetan – ja erityisesti sen elonkehän – materiaalisuuksiin. Tarkastelun välineenä toimii Sy Taffelin (2019) teoksessaan Digital Media Ecologies: Entanglements of Content, Code and Hardware hahmottelema poliittisen mediaekologian lähestymistapa. Ekokriisien aiheuttamien haasteiden takia myös mediatutkimuksen on tärkeää huomioida hakukoneiden kaltaisten teknologioiden vaikutuksia ympäröivään maailmaan. Ilmastonmuutoksen myötä hiilidioksidipäästöt ovat usein ympäristöseikat huomioivan keskustelun keskiössä, mutta poliittisen mediaekologian kaltaisten lähestymistapojen avulla aiheen käsittelyä on mahdollisuus laajentaa uusille urille.
Every time Meredith Whittaker posts something online a herd of white men shows up in her mentions to mansplain to her how #signal works and/or how it should be redesigned to…be a totally different thing.
If Meredith Whittaker were a man, would these people be comfortable saying such damn fool things to her?
There is some environmental news from Finland. I wrote a post about it on my blog: "Sometimes Good Things Happen in Finland Too: A Story About Forest Protection"
"Walking into a Wall: On Frédéric Gros’ A Philosophy of Walking"
I wrote a book review. Normally, my style of reviewing things is not this aggressive, but this was the most frustrating reading experience I've had in a long time.
#Philosophy #Book #Books #Reading #BookReview #Review #Blog #Blogging #Writing #PhilosophyOfWalking
"Overly simplistic distinctions do not serve the discussion about technology"
I decided to try my hand at blogging. Here is one of my first posts about a discussion on technology. What do you think?
The name of the blog and the way I will approach topics are still a work in progress.
Kapinaa ja anarkiaa karhujen taholta!
Ehkäpä tämän voisi ajatella yhdeksi luonnon tavoista sanoa, että nykyinen tapa kasvattaa lehmiä ei ole ekologisesti kestävä. Karhuhan syö paljon kasveja, marjoja ja hyönteisiä sekä joskus riistaa ja kalaa. Varsin esimerkillinen ruokavalio sekasyöjälle siis. Nyt nämä esimerkin näyttäjät ovat käyneet toimeen heinäpaalien suhteen. Väkevä viesti.
Ottakaamme mallia karhuista (huom. en kannusta ihmisiä rikkomaan maatilojen heinäpaaleja).
https://yle.fi/a/74-20186133?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Miten sujuu talouden ja ympäristöongelmien irtikytkentä Suomessa?
Tuore tutkimuspäivitys:
Irtikytkennäksi (decoupling) kutsutaan kehityskulkua, jossa talouden kasvu ei enää aiheuta niin paljon ympäristöhaittaa kuin aiemmin. Irtikytkentä asettuu välttämättömyydeksi, jos yhtä aikaa tavoitellaan talouskasvua ja ekologista kestävyyttä. Tarkastelemme talouden ja ympäristökuorman irtikytkentää ensin käsitteellisellä tasolla ja sitten empiirisesti, kohteena Suomi. Artikkelin käsitteellisessä osiossa erittelemme erilaisia irtikytkennän lajeja ja niiden toteuttamisen haasteita. Helpompien ja vaikeampien irtikytkennän muotojen analyysi tekee selkeämmin näkyväksi irtikytkennän vaativuuden. Ekologisesti kestävän talouden saavuttamiseksi tarvittava absoluuttinen, pitkäaikainen ja riittävän nopea koko taloutta koskeva irtikytkentä on huomattavasti haastavampi tehtävä kuin kirjallisuudessa esitetyt tapaukset yksittäisen ympäristöhaitan tai yksittäisen talouden osa-alueen irtikytkennästä. Artikkelin Suomea koskevassa osiossa tarkastelemme bruttokansantuotteen irtikytkennän mahdollisuutta luonnonvarojen kulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä. Tuloksena esitämme, että luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä vaatisi, että vuonna 2050 käytetystä materiaalista saataisiin 6,6 kertaa enemmän rahamääräistä arvoa kuin vuonna 2022 samalla kun materiaaleja käytettäisiin noin yksi neljäsosa nykyisestä. Vastaavasti kasvihuonekaasupäästöjen onnistunut irtikytkentä vaatisi nettopäästöjen irtikytkentävauhdin kolminkertaistamista. Arviot vahvistavat aikaisemman tutkimuskirjallisuuden havaintoja: talouden kasvun yhdistäminen ympäristökuorman vähentämiseen on mittakaavaltaan suurempi haaste kuin esimerkiksi julkisesta keskustelusta usein välittyy.
Sonja Palmo
Joni Savila
Misuse Case
BIOSresearch