Kävin taannoin Ruotsin kansallismuseossa. Siellä oli näyttely ruotsalaisesta (ml. Suomi) historiasta re: "afrikka ja orjuutus".

Ilmeisesti aihetta oli käsitelty enemmänkin, mutta mennyt ohi. Mikä on noloa: toisaalta suurvalta-aikaa käsiteltiin opinnoissa lähinnä itärajan kautta.

Kuvissa: Tanskan Länsi-Intiassa (nyk. Yhdysvaltain Neitsytsaaret) syntynyt Badin, joka lahjoitettiin Ruotsin hoviin. Nousi hovilakeijaksi.
Meikäläinen orjaplantaasi.
1/
#orjuus #historiafi #badin #siirtomaat #pohdinta

Samalla näyttely puski omaa ajattelua eteenpäin.

Tässä maassa jossa mm. HS ja Yleisradio ovat kirjoittaneetnäkemyksiä siitä kuinka osallisuutemme länsimaiseen kulttuuriin on rajoittunut "orjalaivojen tervaan"*, ja että ensimmäinen "suomalainen musta" oli Ambomaasta tuotu Rosa Clay (1875-1959)** helposti rajaa aiheen kuriositeetiksi..

2/

_
* Schrödingerin kissa: emme osallistuneet länsimaiseen historiaan, mutta olimme silti länsimaa.
**joka sitten rasismin vuoksi muutti Yhdysvaltoihin (!!)

Toki meillä on esim. Tampereen Vapriikissa mm. Finlayson -näyttely joka tuo esiin että kaupungin varallisuuden pesämuna on perustunut Yhdysvaltain etelävaltioiden kanssa käytyyn puuvillakauppaan.

Tämä ei kuitenkaan vaikuta olevan merkittävää: logistiikkaketjujen alkupään pohdinta näyttäytyy jonain joka kiinnostaa vain harvaa edes silloin kun puhutaan mm. Fazerin suklaan tämänhetkisessä alkutuotannossa käytetystä orjatyöstä. Historiaallisen etäännyksen jälkeen välinpitämättömyys vain kasvaa.
3/

Mainittakoon vielä "suomalaisesta erityishistoriasta" esim. Suomi-redditin ketjut, joiden mukaan Ison Vihan aikaiset kidnappaukset itärajan taakse tekevät meistä orjakaupan uhreja, ja näin syyttömiä kaikkeen muuhun.

(Näkemykset ettei MEIDÄN esivanhempia viety orjiksi kun ollaan kerran täällä eikä Venäjällä, ei yleensä uppoa hyvin.)

Samanaikaisesti uuden ajan alun ruukkiyhteisöjen de-facto orjuus nähdään vaivaannuttavana, ei sovi diskurssiin..

4/

#suomireddit #verkkokeskustelut

Mutta harhaudun aiheesta. Pari lisävalokuvaa Badin-näyttelystä.

IIRC, siirtokunnat joita ei myyty Ranskalle myytiin Britannialle siinä ymmärryksessä että Ruotsi saisi vapaat käyntioikeudet satamiin, ja sekä vapaakauppaoikeuksia.

Eli sama kehitys joka myöhemmin tapahtui dekolonisaation kanssa: siirtokunnat saivat "vapauden", mutta tämä ymmärrettiin olevan riippuvainen siitä että logistiikkaketjut eivät katkea: Fazer saa yhä suklaata.

Muuten voi tulla (vasta)vallankumous.

5/

Toinen mistä verkkokeskusteluissa usein tehdään (puhun näköjään nyt suomalaisista diskursseista) on hämärtää syyllisyyssuhteita: mitä siitä jos Ruotsilla oli siirtomaita, ei Suomi siitä hyötynyt? Mitä siitä jos Finlayson osti etelävaltioista puuvillaa? Ei yritys ole vastuussa siitä miten alkutuotanto tapahtuu. Ja vaikka olisi, niin ei se ole Suomen ongelma...

Tähän toki sopii hyvin että Finnwatchin valtionavustukset taannoin lopetettiin, kun kaivoivat ikäviä asioita esille.

6/

#finnwatch

On ehkä jotenkin ymmärrettävää että aiheesta erityiskoulutuksen omaamaton nuoriso (joista osa on jo merkittäviä politiikkojakin) omaa tällaisia ajatuksia. Uusliberalismin aikakaudella yhteisönvastuu on kovin vanhanaikaista. Samalla unohtuu että vaikka se olisi vanhanaikaista, niin paitsi että se on olemassa, niin se oli jonain aikana myös hyvin merkittävää.

Kirkoissa jopa erikseen kailotettiin, että seurakunnan jäsenten synnit ovat seurakunnan yhteisiä.

7/

Ja tosiaan kun puhutaan Tampereesta, niin ne ovat hyvin konkreettisella tasolla etelävaltioiden orjat joiden työllä täällä rakennettiin viemäriverkosto, lobattiin rautatie Helsinkiin, ja vedettiin sähköt, vain kolme vuotta sähkövalojen keksimisen jälkeen.

Toki voidaan sanoa ettei se aikalaistyöläisiä juuri hyödyttänyt, mutta sitten tapahtui hyvinvointivaltio ja nuo kaikki on nyttemmin julkisessa omistuksessa. Miettisin mistä se alkupääoma tuli.

8/

#tampere #historiafi

Vielä tuosta "se oli Ruotsi, ei Suomi": sanon mielelläni että 1810 tapahtui avioero, jossa omaisuus jakaantui ja Länsi-Ruotsi sai pitää sukunimen. Se ei muuta sitä tosiasiaa että "meillä" oli edustus valtiopäivillä, ja aikana ennen rautateitä Suomen rannikkoalueet olivat paljon läheisemmässä yhteydessä Tukholmaan kuin nykyisen Ruotsin sisämaa..

Itsenäisyysdiskurssi on siitä jännä että se jotenkin pesee kädet kaikesta joka tapahtui aiemmin..

9/

Samalla jää huomiotta että ne alkupääomat joita tänne tuotiin (esimerkiksi nykyiseen Helsingin yliopistoon kasaantuneiden pääomien kautta) oli kertynyt juuri Ruotsin vallan aikana. Ne talonpoikais- ja aatelissuvut jotka äänestivät ja hyötyivät Ruotsin aikana äänestivät myös autonomian alla, ja usein ylläpitävät edelleen merkittäviä omaisuuksia ja luottamustoimia.

Ulkoministeriössä töissä oleva ystäväni totesi, ettei henkilöstöluettelossa juuri itäsuomalaisia tai "sanomalehtinimiä" näy.

10/

Sana "itsenäisyys" on myös sinällään harhaanjohtava: jos Turku ei ollut itsenäinen Ruotsin vallan alla, niin onko se itsenäinen Suomen vallan alla? Mikä se ero näiden kahden välillä oli, kun oli äänioikeus ja vaikutusvaltaa, oli yliopisto, rahaa kaadettiin infraan, ja paikalliset puhuivat virkamiesten kanssa samaa kieltä..

Voi olla ettei joku Kajaani niin menestynyt, mutta ei se menesty nytkään. (Ja jos Nälkämaa itsenäistyisi, niin vasallivaltiohan se olisi käytännössä silti.)

11/

@iju Opiskelijoilla on joskus käsitys, että Suomen talonpojat olivat kaikki tasapuolisesti yhtä sorrettuja ja voimattomia säätyvallan alla. Myöskin yleinen väärinkäsitys on, ettei papisto puhunut suomea ollenkaan (siis ei edes reformaation jälkeen!). Tietävät kuitenkin, että suomenkieliselläkin voi olla ruotsinkielinen sukunimi (tenttasin tätä kerran ja 95 % vastasi oikein).

@ainurelmgren

Sanon tämän ohikulkijoille: itselle oli kasvatustieteiden opinnoissa yllätys kun kävi ilmi että papeilla oli virkamiessuomi-vaatimus, ja kielitaidon puute vaikeutti rekryjä.

Lisäksi kun olen näistä puhunut, niin olen yrittänyt korostaa että ei se rahvas mitään Kelan lomakkeita täyttänyt, vaan se oli pappi (tai tämän edustaja) joka niitä tietoja suomeksi kyseli, ja ruotsiksi paperille laittoi. Tämä kun oli vielä aikaa jolloin asiakaspalvelu tarkoitti jotain muuta kuin 2e+ppm/min.

@iju Se pesee kädet mutta se hävittää yhteydet myös siihen hyvään, jota Ruotsi sai aikaan 1700-luvulla. Minun on ainakin ollut jollain tapaa vaikea mieltää jotain Linnétä tai Bellmania ”meikäläiseksi”, vaikka olivathan he, ihan siinä kuin se orjakauppakin.
@iju Suomen teollistumisen yhteyttä syvään Etelään pohdin aikoinaan usein, kun viskelin Pari vuotta kiviä Mississippi jokeen. Suomeen rakennettiin tehtaita kiertämään Venäjän tullit ja raaka-aineen keräsivät kaverit, jotka keksivät bluesin
@iju (Tämähän on vähän kuin toistuva kysymys siitä, mikä on maailman vanhin kansa tai kieli. Tietysti joka ikinen niistä. Kaikilla on yhtä pitkä historia ensimmäisestä/ensimmäisistä puhutu(i)sta kielestä/kielistä.)
@iju Otin tämän sitaatin talteen Markku Kuisman kirjasta Kansallinen voitto ja kapitalismin henki (pitäisi vielä ehtiä lukea itse kirja):
@iju Ja alkuperäinen lähde on tietysti jääkäriaktivisti ja AKS:n pj Elmo Edvard Kaila väitöskirjassaan Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvuilla (SKS 1931).

@ainurelmgren

Olen melko varma että juuri tuo on se lainaus joka yhä kiertää "naurettavana moraaliasenteena" nettikeskusteluissa.

Tämä siitäkin huolimatta että tuo lainaus on ilmeisesti alunperin kirjoitettu siitä ylpeydestä, että kädenjälkemme on näkynyt.

@iju Rosa Clayn tapauksessa jotenkin sykähdyttävää että hän Yhdysvalloissa kuitenkin pysyi amerikansuomalaisissa piireissä. Radikaalissa työväenliikkeessä oli edes jonkinlaista yritystä purkaa rasismia. Hyvä iituplajuut!

Kaikkein tajunnanräjäyttävintä minulle on että Clay vietti vuoden opettajana Urjalassa.

@iju Tämä on minusta hyvä kiteytys keskeisestä paradoksista suomalaisessa historiatietoisuudessa: "emme osallistuneet länsimaiseen historiaan, mutta olimme silti länsimaa". Näkyy kiusallisen selvästi lukion oppikirjoissa. Eurooppalainen ihminen-kurssi voidaan käydä läpi mainitsematta yhtään Euroopan ulkopuolista maata Vietnamin sotaan asti (ainakin yhdessä verrattain tuoreessa nimeltä mainitsemattomassa oppikirjasarjassa, en ole jaksanut kaikkia syynätä).