#Kuuntelusuositus:
#MaaritTastula n ohjelmassa oli haastateltavana #KatarinaBaer, jonka isovanhemmat olivat natseja. #Baer in isä muutti Saksasta Suomeen ja sai perheen täällä.
Ja #VäinöTanner in lapsenlapsi #RiikkaTanner, joka oli #taistolainen. Vaikka #kommunistit vihasivat #Tanner ia - kutsuen häntä jopa fasistiksi.
En ehtinyt rariosta kuunnella kuin alkua, mutta kuuntelen Areenalta loppuun.
#ääriliikkeet #ääriajattelu #natsit #taistolaiset #historia #politiikka
https://arenan.yle.fi/poddar/1-71772889
Riikka Tanner ja Katarina Baer: Miksi me hurahdamme ääriliikkeisiin? | Maarit Tastula - Yksi maailma, kaksi katsetta
Katarina Baerin isovanhemmista tuli natseja, Väinö Tannerin pojantyttärestä Riikasta tuli taistolainen. Natsit sulkivat silmänsä keskitysleireiltä, taistolaiset Neuvostoliiton hirmuteoilta. Kun moraalinen ristiriita kasvaa liian suureksi, ihminen valitsee sen vaihtoehdon, jonka kanssa on helpompi elää. Ääriliikkeessä ihminen luovuttaa itsensä kollektiiviselle utopialle, ja vahva tunne samaan porukkaan kuulumisesta sitoo yhteen. Mustavalkoinen maailma ja syntipukit, joihin voi kohdistaa vihansa, helpottavat monimutkaisen maailman tulkintaa.
Kun taistolaisuus tuli akatemiaan ja kulttuuripiireihin | Kulttuuriykkönen
Suomalaisen kulttuurivasemmistolaisuuden suurimpia vaikuttajia 1970-luvulla oli yhteiskuntatieteiden tohtori Seppo Toiviainen. Toiviainen oli Suomen kommunistisen puolueen vähemmistön, ns. taistolaisuuden aatteellinen pääideologi ja omaksui tutkijana marxilais-leninistisen maailmankatsomuksen, jonka mukaiseksi pyrki myös ohjaamaan tieteellisen tutkimuksen metodiikkaa. Tietokirjailija Lauri Hokkanen on kirjoittanut Toiviaisen elämäkerran.
Lauri Hokkanen vaikutti itse taistolaisuuden sisäpiirissä ja on kertonut kriittisesti omista kokemuksistaan politiikassa aiemmassa kirjassaan Kenen joukoissa seisoin. Toiviasen elämäkerrassa hän kuvaa paitsi Toiviasen taistolaisen kulttuuriälymystön vaikuttajana, myös sitä kuinka Toiviaisen elämä lopulta sortui alkoholismiin ja aatteen hiipumiseen.
Mikä taistolaisuudessa huumasi ja hurmasi suomalaiset tiede- ja kulttuuripiirit? Kuinka tosissaan aatteen kanssa oltiin vai oliko kyse opportunismista? Seppo Toiviaisen elämäkerran kautta asiaa pohtivat tietokirjailija Lauri Hokkanen sekä Nuorisotutkimusverkoston tutkijaprofessori, itse myös nuorena taistolaisuudessa vaikuttanut Tommi Hoikkala. Ville Talola toimittaa.
”Yhtenä aamuna heräsin ja tunsin olevani kommunisti” – Seppo Toiviainen toi marxismin yliopistoihin ja kuoli traagisesti
Seppo Toiviainen rakastui kommunismiin ja maksoi siitä kovan hinnan. Vapun kynnyksellä julkaistu kirja Toiviaisen elämästä on kriittinen elämäkerta politiikan tähdestä.
Vasemmistolainen tiedonvälitys Suomessa 1919-1956 | Kalle Haatanen | Yle Arenan – poddar
Vasemmistolainen julkaisutoiminta oli myrskyisää 1900-luvun alkupuolella. Ensin haettiin sananvapautta, mutta kohta Stalinin puhdistukset jo tekivät tuhojaan Neuvostoliiton puolella suomalaisten toimittajien murhissa.
Valkoisessa Suomessa vankeus oli yleisin huoli. Sotien jälkeen tilanne vaihtui taas, kun vasemmistolaisuus nousi aivan uudenlaiseen asemaan vaaran vuosien jälkeen.
VTM ja tietokirjailija Elias Krohn kertoo näistä epävakaista ajoista. Hän on nyt Kalle Haatasen vieraana.
Hanna