Meidän olisi ehkä syytä yrittää pärjätä myös ilman amerikkalaisia alustoja
Euroopassa on nyt havahduttu siihen, että Yhdysvaltojen siirryttyä täysimittaiseen trumpilaisuuteen, Eurooppa ei voi enää puolustuksessaan luottaa vain Yhdysvaltojen apuun. Siihen emme kuitenkaan vielä ole täysin heränneet, että geopoliittisen muutoksen rinnalla on tapahtunut myös teknologiapoliittinen murros. Siinä missä Euroopan pitää panostaa paljon entistä vahvemmin itsenäiseen puolustukseen, sen tulee panostaa myös teknologiseen riippumattomuuteen. Laitteet valmistavaan Kiinaan liittyvät uhat ja riskit ovat meille selviä, mutta teknologia-alustoja dominoivaan Yhdysvaltoihin liittyvät riskit ja uhat saattavat olla vielä suurempia, sillä niihin liittyy nyt eri tavalla myös muun poliittisen painostuksen riski.
Käymme keskusteluja amerikkalaisilla alustoilla, amerikkalaiset pyörittävät sähköpostipalveluitamme, kirjoitamme tekstit, valmistelemme esitykset ja teemme laskelmat amerikkalaisten editoreilla ja ympäristöissä. Euroopan unionissa on pitkään tehty strategioita Euroopan teknologisen suvereniteetin edistämiseksi, mutta nyt yhtäkkiä tästä projektista tulikin paljon aiempaa akuutimpi. Merkit ja viestit ovat aivan selviä siitä, että Yhdysvallat on tosissaan aikomuksissaan käyttää hallitsemiaan alustoja ja teknologioita paitsi niiden samojen teknologioiden ja alustojen dominanssin vahvistamiseen, myös Euroopan painostamiseen muullakin tavoin poliittisesti mieleisekseen.
Tämän toteaminen ei edellytä mitään korkeampaa päättelyä, aiheesta on puhuttu täysin avoimesti. Yhdysvaltain tavoitteet ovat kahtalaisia: amerikkalaisten yritysten teknologinen dominanssi ja sen kautta saavutettu vaikutusvalta tulee säilyttää, eikä Euroopan unionin tulee muutenkaan rajoittaa näiden toimintaedellytyksiä esimerkiksi alustojen kautta tapahtuvaa viestintää tai algoritmeja säätelemällä.
Näitä tavoitteita pidetään niin tärkeinä, että Yhdysvalloissa ollaan valmiita käyttämään täysin suhteettomiltakin vaikuttavia painostuskeinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Esimerkiksi jo syyskuussa Trumpin vaalikampanjan aikana varapresidentti JD Vance uhkasi Eurooppaa sillä, että Yhdysvallat vetäytyy Natosta jos EU reguloi Elon Muskin X-alustaa.
Amerikkalaiset teknologioligarkit ovatkin Trumpin voiton jälkeen yksi toisensa jälkeen innolla ryömineet nuolemaan Trumpin saappaita., ja toivovat Trumpilta vastapalveluksia. Yhdysvaltain teknologiaoligarkkeja ärsyttää erityisesti Euroopan unionin lainsäädäntö, ja sen pohjalta teknologiajäteille määrätyt jättisakot. Amerikkalaisten teknologiajättien on nimittäin toistuvasti todettu rikkoneen unionin kansalaisten ja reilun markkinatalouden turvaksi luomia pelisääntöjä.
EU:n lainsäädännön rikkomisen seurauksena esimerkiksi Metalle on viime vuonna määrätty melkein 800 miljoonan euron sakko, ja edellisenä vuonna se joutui maksamaan GDPR-lainsäädännön rikkomisesta peräti 1,2 miljardin euron sakon. Myös esimerkiksi Microsoftia uhataan parhaillaan sakolla, jonka suuruus on perätin 10% sen globaalista 211 miljardin dollarin liikevaihdosta, ja Muskin X on parhaillaan digikomissaari Henna Virkkusen johtamassa tutkinnassa, jonka seurauksena se saattaa saada jopa 6 prosenttia sen globaalista liikevaihdosta vastaavat sakot. Metan Zuckerberg kertoo avoimesti tuoreessa haastattelussaan](https://www.politico.eu/article/zuckerberg-urges-trump-to-stop-eu-from-screwing-with-fining-us-tech-companies/?sfnsn=mo) toivovansa Trumpin hallinnolta Euroopan painostamista olemaan piittaamatta amerikkalaisten yritysten rikkomuksista.
Henna Virkkunen on paljon vartijana. Taipuminen tällaisen ulkoisen painostuksen seurauksena merkitsisi luopumista keskeisistä eurooppalaisista periaatteista.
Siksi Euroopan olisikin edettävä paljon aiempaa nopeammin teknologisen suvereniteetin tavoittelussa, ja pyrittävä pääsemään palvelu palvelulta ja alusta alustalta irti riippuvuudestaan amerikkalaiseen teknologiaan. Luopuminen X:n kaltaisten vaikuttamis- ja propagandakanavien rutiininomaisesta käytöstä on vasta ensimmäinen, helppo ja itsestäänselvä askel. Sosiaalisen median kanavien ohella on siirrettävä katse myös muihin pilvi- ja SaaS-palveluihin, joita käytetään Euroopassa laajasti tavalla, jolla luovutamme valtavasti painostusvoimaa Yhdysvaltain radikaalille hallinnolle, joka ei enää suhtaudu meihin lähtökohtaisesti ystävällismielisesti.
Esimerkiksi Euroopan komissio on osoittanut huolta käytännössä melkein kaikilla suomalaisilla työpaikoilla käytössä olevan Microsoft365-ympäristön laajasta käytöstä. Komission huolena on erityisesti se, että nyt muutaman ei-eurooppalaisen yrityksen käsiin on annettu aivan kohtuuttoman paljon valtaa suhteessa eurooppalaisiin toimijoihin, ja näiden yritysten hallitseva markkina-asema mahdollistaa monenlaista kiusaa ja hankaluuksien aiheuttamista. Esimerkiksi migraatio alustalta toiselle on tietoisesti tehty mahdollisimman hankalaksi, ja kun helppoja vaihtoehtoja ei ole, käyttäjät ovat sidoksissa alustaan tavalla, joka mahdollistaa nyt kohtuullisten hintojen miltei mielivaltaisen nostamisen.
Keinoja kuitenkin on. Kuten komissiokin toteaa, parhaita tarjolla olevia keinoja teknologisen suvereniteetin lisäämiseen löytyy avoimen lähdekoodin ohjelmistojen laajamittaisesta käyttöönotosta. Laajoja tähän liittyviä projekteja onkin jo käynnissä eri Euroopan maissa. Esimerkiksi Ranskassa julkisen sektorin käyttöön on kehitteillä Microsoftin toimisto-ohjelmistojen kokonaisuutta korvaava La Suite Numerique -kokonaisuus, ja Saksassa vaikuttaa valtiollinen Zentrum Digitale Souveränität, joka samalla tavalla kehittää nimenomaan julkisen sektorin käyttöön suunniteltua OpenDesk-nimistä toimisto- ja ryhmätyöohjelmistojen kokonaisuutta.
Maailma toden teolla on muuttunut, eikä siihen voi luottaa etteikö se muuttuisi entistäkin inhottavammaksi. Yhtä lailla kuin meidän ei kuulu antaa digitaalista sosiaalista todellisuuttamme amerikkalaisten pahantahtoisten oligarkkien ohjailtavaksi, myöskään yritysten ja julkisen sektorin prosesseja ei tule rakentaa sellaisten pilvipalveluiden varaan, joissa tiedon tai välineiden hallinta ei ole yrityksen itsensä käsissä ja kokonaisuudessaan eurooppalaisen lainsäädännön piirissä.
Digitaalisen suvereniteetin edistämisen prosessit edistyvät unionissa luultavasti aiempaakin rivakammin, mutta sitäkin ennen sama suvereniteettipyrkimys on syytä ottaa huomioon myös arkisia alusta- ja ohjelmistoratkaisuja tehdessään.
#teknologia #eu #suvereniteetti
Janne Koski
Miia Kosonen
AfterDawn
Tuomas Väisänen 📼🧟♂️
Jasmin Hulkko
Lauri Lavanti
Lauri Lavanti
Toni Aittoniemi
Lari Lohikoski
Anu Kuusela