#totuus #faktat #psykologia #evoluutio #fiktiot #henkilökohtainen
Kopsasin muualta " Tekstissä mennään henkilökohtaiselle tasolle, mikä on aika vastenmielistä."

Liittyi mihin liittyi, mutta koskettaa itseäni/kirjoituksiani koska pohdiskelen valtavasti itseäni, lapsuusperheen jäseniäni, moni muitakin ihmisiä joilla ollut merkittävä vaikutus siihen miksi/miten minusta tuli minä, tai miksi/miten elämässäni on kasaantunut paljon ongelmia, joille en ole aina mahtanut mitään, tai olen nääntynyt sakinhivutettavana, hyväksikäytettynä, pahoinpideltynä..

Tosi usein mietin että pitäisi kertoa yleisellä tasolla, tai pitäisi kirjoittaa kirja, näytelmä- tai elokuvakäsikirjoitus fiktiivinen, mutta todellisuuspohjalta.

Ikäänkuin kauttarantain kertoa muista ihmisistä, jotka tunnistavat kuitenkin itsensä koska minä olisin kirjoittanut..

Kerran sanoin sisarelleni että jonakin päivänä kirjoitan elämänkerran ja hän hyökkäsi välittömästi sanomalla että niin minäkin!

Siitä olis alkanut kilpalaulanta jossa minä olisin tehnyt fiktioita faktapohjalta ja toinen olis julkaissut minusta herjaavia omia teoksiaan.

Kaikesta huolimatta kummallakin mahdollisuus valehdella tai muistaa toisin, tulkita erilailla, kiistää tapahtumia.

Faktat on faktoja.
Ei totuus pala tulessakaan, se on ja pysyy.

Minä seison tarinoideni takana 100% ja olen valmis jos haastetaan oikeuteen.
En ole elänyt missään rinnakaistodellisuudessa, olen lihaa ja verta. Minussa on ollut paljon mustelmia elämäni aikana ja yritin monta kertaa saada perheen jäseniä puhumaan saman pöydän ääreen ja myös perheterapiaan. Ei onnistunut.

Kun isäni kuoli, kuuntelin epäuskon vallassa ketä ylistettiin, kuka oli se huipputyyppi, se sama henkilö jota oltiin yhdessä lapsena pelätty, sama tyyppi kuka yritti murhata äitimme kirveellä avioeroritelyn tuoksinassa.

Se kirveenjälki löytyy yhä ovenkamanasta.

Onko pakko turvautua fiktioon?

Onhan maailman sivu tehty dokumentteja. Toki siinä dokumentaristi itse itsensä likoon laittaa ja aina jotkut pahoittavat mielensä. Kokevat juoruiluna, mustamaalaamisena, ties mitä.

En ole luonut itsestäni mitään poroporvarillista kulissihahmoa. Minussakin on vikani, mutta Freudkin teki psykoanalyysejä erittäin raadollisesti. Suututti takuulla monia ihmisiä.

Totuus on usein vastenmielinen.

Ei vaan aina jaksa sepustaa jotain aikuisten muumeja..

Miksi hyvä ajattelu on niin vaikeaa?

Kriittisen ajattelun taito -kurssilla opit tunnistamaan ajattelun sudenkuoppia ja kehittämään omaa ajatteluasi käytännön harjoitusten kautta.

Opettajana filosofian opettaja ja tietokirjailija Severi Hämäri.

📍 Helsinki, Virtaa-Galleria
🗓️ 29.–31.5.2026
🪙 155 €
⏳ Ilmoittaudu viimeistään 17.5.

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/kriittinen-ajattelu/

Tervetuloa!

#kriittinenajattelu #ajattelu #filosofia #argumentointi #ajatteluntaidot #psykologia #oppiminen

#psykologia #vaikeneminen #väkivalta

"Hiljaisuus itsessään on hyvin moniselitteinen ilmaisun muoto. Normaalisti uhri alkaa tuntea olonsa hyvin hämmentyneeksi tai ahdistuneeksi. Hän ei tiedä mitä ajatella ja käyttää paljon aikaa ja psyykkistä energiaa arvaillen hiljaisuuden merkitystä. Hän tuntee olonsa epävarmaksi ja epäröi jokaista askeltaan."

- Tämä on se salakavalin väkivallan muoto.

Siihen voi liittyä pikkiriikkisiä eleitä ja ilmeitä, mutta se voi olla myös ilmeetöntä ja eleetöntä, totaalista sivuuttamista, ohittamista, välinpitämättömyyttä. Kohde eliminoidaan noteeraamatta mitenkään.

Minulle tuttua koska äitini marttyyrinarsistina osasi tuon.

Onneksi isäni oli verbaalinen, ilmeikäs, eleikäs. Isä puhui, sanoi mitä ajatteli. En ala ylistää häntä. Oli impulsiivinen. Mutta vaikka äijästä ei tiennytkään millä tuulella se tulee kotiin, se sentään kertoi jos sitä vitutti. Osasi näyttää tunteitaan. Osasi iloita.

Äiti harjoitti mykkäkoulujaan.
Isä sanoi: "Teidän äidillä on tasainen luonne, aina vihainen".

Ei siitä sen enempää, kerroin vaan että koko lapsuuteni oli alisteinen naiselle joka vaikeni todella paljon.

Äitini isä oli selvin päin hiljainen ja muistan miten hämmästyin lapsena kerran lähes suunniltani kun näin vaarin kännissä riekkumassa. 😳

Äidin äiti oli ollut puhelias, touhukas.. Kuoli ennen syntymääni, mutta sukututkimuksen kautta ja synnyinkuntansa valokuva- ja historiaryhmässä löysin valtavasti sukulaisia ja mummostani rakentui inhimillisempi kuin mitä äitini oli v a i e n n u t.

Isän äiti menehtyi onneksi vasta kunolin 16v. Puhelias tarinankertoja, jota äitini vihasi.

Äitini vihasi minussakin välittömyyttä, eloisuutta, innostuvuuttani..

Äiti mulkoili, äiti siristi silmiään ja katsoi kuin peto saalistaan. Siis, jos siihen sai kontaktin. Se toppuuteli ja hillitsi, kielsi kieltämistään, paheksui.

Ja jehovantodistajiinhan se sitten hurahti loppujenlopuksi ja muuttui kuin olisi itse ollut joku *tun jehovatar, ylimessiaaninen papitar.

Yhä edelleen kun kohtaan vaikenevia kyräilijöitä, hämmennyn. Siinä on jotain todella pelottavaa. Itsensä tuntee saaliiksi.

Se on tavallaan yhtä pelottavaa kuin vihapuhe. Tyyntä myrskyn edellä, liian tyyntä. Kyräilevää hiljaisuutta, tarkkailua, saalis jähmettyneenä odottamassa hyökkäystä.

Vihansa kertojat sentään selkeästi ilmaisevat itseään. Vihastaan vaikeneva voi olla kuin ruutitynnyri, joka jonakin päivänä vaan räjähtää silmille pullistuttuaan.

Minäkin kerran lapsena, kuvittelin että rakkaus parantaa kaiken, kapsahdin äitini kaulaan, moiskautin pusun sen poskelle.

Se reagoi salamannopeasti vetämällä korvatillikan täysillä naamaani että läiskähti.

Se sattuu vieläkin ja syvälle. (Mätäne akka haudassasi, en edes kuse sille!) Harmittaa etten opi olemaan ajattelematta. Mutta, toisaalta, eikö vastavaikeneminen olisi typerä kosto?

Puhumalla ja avautumalla muidenkin lukea, niinhän nämä psyykkiset traumat nostetaan päivänvaloon.

Ei näistä tarvitse vaieta.
Rehellisyyttä ja totuus.
Valheilla on lyhyet jäljet eikä vaikenemalla maailmaa paranneta! 🗣️

On tätä muutkin ihmiskunnan ajan saatossa pohtineet.

https://mielenihmeet.fi/laskelmoitu-hiljaisuus-manipulaation-muoto/
(Ei ehkä ihan paras sivusto, mutta asiasisältö ok.)

Yhden kanssa synkkaa, toisen ei – Jyväskylän yliopistossa selvitetään syytä ikiaikaiseen ilmiöön

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan kehollista synkroniaa. Tutkijan mukaan ilmiö on tärkeä, koska sillä on vaikutusta esimerkiksi ihmissuhteiden kestoon.

https://yle.fi/a/74-20217469

#Tutkimus #Psykologia #Vuorovaikutus #Jyväskylänyliopisto #Jyväskylä #Keskisuomi #Kotimaa

Traumattaako?

"Mistä huseeraamisen tunnistaa? Yksi selkeä merkki on koulutustaustan epämääräisyys. Asiasta kannattaa kysyä suoraan. Toinen merkki ammattitaidon puutteesta on lupaus lyhyestä hoitosuhteesta. Traumaa ei paranneta muutamassa viikossa." 🗝️

#psykologia

https://www.hs.fi/elama/art-2000011688891.html

Hyvät ystävät, tulevan kirjani kansi ja esittely on näköjään julkinen! 🥺

Elokuussa tulee tietokirjani ”Sittenkin ehjä: Miten eheytystoiminta rikkoo ihmistä” (Otava) 📚

Kirjoittaminen haastatteluineen on ollut tunteellisin kirjoitusmatkani tähän asti (ja se on vielä keskenkin). Kirja kertoo vakavasta hengellisestä väkivallasta tositarinoiden ja tutkimuksen kautta, mutta luo myös toivoa. Luvassa on myös henkilökohtaisin kirjani tähän asti.

Stay tuned, kohta lisää! 🙌

https://otava.fi/kirjat/sittenkin-ehja/

PS. Kirjan voi jo vaikka äänikirjapalveluissa lisätä omalle listalle.

(Kansi: Tommi Tukiainen)

#tietokirja #eheytys #hengellinenvakivalta #uskonto #psykologia

Sari Valton tänäisessä ohjelmassa oli kriittistä puhetta itsekkyyden ajasta ja yksilökeskeisestä kulttuurista, ja peräänkuulutettiin hyveitä väljähtymis-alttiin arvopuheen sijaan, https://areena.yle.fi/1-77184233

Keitä oli vieraina, selviää ohjelmatiedosta. Itse olen alkanut vierastaa sellaistakin kehystämistä, koska se helposti ennakko-turhentaa mahdollista antia. Joskus tuntuu, että kiireisenä nykyaikana lähteet alkavat helposti painaa asiaa enemmän, positiivisesti tai negatiivisesti. Kyseessä on eräänlainen ad hominem -(virhe)päättely, jota voisi karttaa.

#yle #radio #sariValto #itsekkyys #selfishness #etiikka #hyveet #virtues #arvot #values #lapset #childhood #adHominem #reasoning #kulttuuri #culture #filosofia #psykologia #sosiaaliPsykologia #sosiologia

Henkiä vai harhaa: Psykedeeliolennot kliinisessä tutkimuksessa

https://antroblogi.fi/2026/02/psykedeeliolennot-henkia-vai-harhaa/

Harhakäsitykset mielestä : Vältä väärän psykologisen tiedon ansa

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/harhakasitykset-mielesta-valta-vaaran-psykologisen-tiedon-ansa/