https://bsky.app/profile/invest-flagship.bsky.social/post/3mo437ouv2s2n #UTU #yliopisto Professorimme Christina Salmivalli on vuoden 2026 psykologian kouluttaja! Palkinnon myönsi psykologian koulutusalan valtakunnallinen verkosto Psykonet.

Onnittelut Christina! 🎉

Lue palkintoperusteet https://invest.utu.fi/fi/news/professori-christina-salmivalli-valittu-vuoden-2026-psykologian-kouluttajaksi/

@csalmivalli.bsky.social #psykologia #psykonet #kouluttaja #tutkija

The Junkyard -sivustolla mainio Angelica Kaufmannin kirjoitus länsimaisten tehokkaiden ihmisten vieroksumasta tavoitetilasta eli tyhjämielisyydestä,

https://junkyardofthemind.com/blog/2026/6/7/when-the-mind-goes-blank

"Mind blanking... is a window into the lower boundary of reportable experience - the point at which consciousness becomes thin enough to look like nothing at all, and that may not be bad at all".

Kuten nimikin vihjaa, tuo on kaukana mielitäytisyydestä (mindfullness), mutta kytkentä esimerkiksi todelliseen lepoon voisi olla ilmeinen, https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/japp.70003?campaign=wolearlyview. Tuossakin lepo on suorittamisen antiteesi.

#philosophyOfMind #cognitiveScience #kognitio #cognition #mieli #mind #blank #tyhjyys #emptiness #noMind #mushin #mindBlanking #rest #lepo #filosofia #psykologia #philosophy #psychology #tietoisuus #consciousness #attention

The day I hated

Hi reader.

I just had a horrible day today. This internship start to feel more like a torture. Even there is couple nice person… I hate it with passion. There is people who still not willing to even say good morning or hi in the morning, and of course the eye rolling people who just see me and they know I will ask them if there is any kind of job to do so they already make this pissed ass face from the distance just to make sure you hate to go and ask. Then there is the “oh u here” people who already watching you but act like they not… just to act like oh yey u here but secretly they wish you was not around. And the new random person who literally take the work off of your hand. Like wtf bro… not cool. Anyway… they just make sure you feel as an outsider and an unwanted person around because of the lack of language skills. Doesn’t matter that you are a hardworking person who just want to prove their worth and survive until the end so you can finish your language course… in the end you will feel miserable and time flies painfully slow. The worst is that I feel like I have to say sorry for my existence, or for being there, for moving to their country and trying to do my best… and that shit sting… that opens deep cuts deep inside me. So I am on my mission to get a new internship place for the leftover 3 weeks. I even contacted my teacher and asked his opinion about the situation. It sucks because this place was a dream of mine. I love this shop and I have the skills for this job. Yes I know my language sucks but I not even try to speak it honestly after I feel judged and worthless. Im sad… all I wanted is to prove that I am a person who not give up but if I think about going there another 3 weeks… I wish I could just jump under a train. What a mess… sometimes it really feels like a punishment to be a foreigner in finland.

Funny tho that finland and finnish people in general all try to act like accepting and welcoming and absolutely pc n shit. But when they could prove it they fail you. I dont ask to be special, or loved by everyone… but please if I try to do my best to finish my school… at least dont shit to my mouth and make me lose all my studies and support just because u hate my guts or you hate me because I not speak your language fluently, or bc Im just me. After all Im an unpaid intern who try to survive in a new country… Im not taking your job, Im not taking your money, not taking your life…. I JUST TRY TO SURVIVE! 

A World Appears : A Journey Into Consciousness

https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/a-world-appears-a-journey-into-consciousness/

Vapun tienoon musikaaliseksi särpimeksi olisi tarjolla Hane Htut Maungin open-access artikkeli kaanonista filosofisena työkaluna, https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09515089.2026.2664671#abstract

Klassisen musiikin representoivuudesta ja muista kiistoista tämä IEP-entry koetti äskettäin valaista omaa ymmärrystäni, https://iep.utm.edu/aesthetics-of-classical-music/. Musiikin filosofiasta ylipäänsä löytyy SEP-entrykin, https://plato.stanford.edu/entries/music/, ja kaanonista voi kerrata vaikka Wikipediasta, https://en.wikipedia.org/wiki/Canon_(music)

#musiikki #klassinenMusiikki #music #classicalMusic #filosofia #psykologia #philosophy #psychology #tutkimus #research #kaanon #canon #ajattelu #thinking

#kulttuuricoctail #psykologia #ahdistus #itsekeskeisyys #itsekkyys #yltiöyksilöllisyys #pahoinvointi #minäkeskeisyys
Kulttuuricocktail

"Yltiöyksilöllisyys tuottaa pahoinvointia. Mihin minäkeskeisyys johtaa? Taiteilijalle oma minä on työkalu, mutta miten hän käsittelee egoaan? Vieraina psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen ja näyttelijä Samuli Niittymäki."

- Herätti paljon ajatuksia.
Nykyäänhän lähes kaikki lapset laitetaan kodin ulkopuolelle päivähoitoon, sitten alkaa koulu ja se jatkuu usein aikustumisikään saakka opiskeluna ja siinä tapahtuu laitostuminen eri institutioiden asiakkaana.

Päiväkodissa on palvelusväki joka takaa sen että ruoka-ajat ovat täsmällisiä. Koulu jatkaa laitostamista.

Sitten onkin täysin kodista, huoltajista kiinni jatkuuko kotonakin eineslinjalla niin ettei kokkailla. Hyödynnetäänkö kotitalousvähennystä ja ulkopuoliset hoitavat huushollin.

Useimmissa kodeissa taitaa nykyään olla astianpesukone joka pesee astiat.

Vapaa-aikaa on paljon enemmän kuin ennen.

Mutta..
En ole kyllä vakuuttunut mikä on lisännyt mielenterveysongelmia ja onko ne ylipäätään lisääntyneet?

Diagnostiikka on parantunut.

Minä sain nepsy-diagnoosini vasta ~45 vuotiaana ja olin sitä ennenkin kärsinyt autismistani ja adhd-oireilustani ja oli jo ennen diagnoosejakin erilaisia psyykkisiä ongelmia, mutta kun ei diagnosoitu niin kärsin hiljaa itsekseni voimatta, edes osaamatta jäsentää.

Ei muitakaan vaivojani tutkittu. Edometrioosi rajuna jo 13v alkaen, ei sitäkään diagnosoitu.

Aika hyvä tuo ohjelma oli, mutta siinä ei puhuttu halaistua sanaa diagnostiikan muutoksista, ei siitäkään miten olosuhteet on muuttuneet, miten nyt on älylaitteet joilla kiusataan massiivisesti, on 1000 oppilaan koulut, 200 lapsen päiväkodit.

Ei sivuttu sitäkään että konservatiiviylivalta on leikannut jo vuodesta 2003 lähtien ja -90-luvun lama jo taittoi hyvinvoinnin ja yli 30v on kurjistettu ja kurjistettu.

Keltikangas-Järvinen on oman alansa spesialisti, mutta kaipaisin paneelia missä olis monipuoliesti myös yhteskuntatieteilijöitä ja muita eri alojen spesialisteja keskustelemassa yhdessä.

Ohjelmasta jäi sellainen maku että me nepsyt täällä ruohonjuuritasolla ollaan itsekeskeisiä typeryksiä, vaikka nykyän on niinkin että yhä useampi on ainoa lapsi, on myös entistä enemmän tahatonta lapsettomuutta.

Parisuhdeongelmat on nykyään kasvaneet. Pitää opiskella ja pakotetaan ottamaan opintolainaa.

Ilmastonmuutos korostuu nyt.
Lajikadot, luonto on uhattuna.

Luokkayhteiskunta on palautettu.

Keltikangas-Järvinen kuuluu itse hyvinvoinan eliittiin, ei ole nepsy, on opiskellut psykologiansa perusteet niin kauan sitten ettei ole tainnut päivittää niitä neuropsykologiaksi?

Minulle kenenkään puheet eivät ole jumalan puhetta. Kriittisyys kaikkeen on terveellistä.

https://areena.yle.fi/1-76623765

#totuus #faktat #psykologia #evoluutio #fiktiot #henkilökohtainen
Kopsasin muualta " Tekstissä mennään henkilökohtaiselle tasolle, mikä on aika vastenmielistä."

Liittyi mihin liittyi, mutta koskettaa itseäni/kirjoituksiani koska pohdiskelen valtavasti itseäni, lapsuusperheen jäseniäni, moni muitakin ihmisiä joilla ollut merkittävä vaikutus siihen miksi/miten minusta tuli minä, tai miksi/miten elämässäni on kasaantunut paljon ongelmia, joille en ole aina mahtanut mitään, tai olen nääntynyt sakinhivutettavana, hyväksikäytettynä, pahoinpideltynä..

Tosi usein mietin että pitäisi kertoa yleisellä tasolla, tai pitäisi kirjoittaa kirja, näytelmä- tai elokuvakäsikirjoitus fiktiivinen, mutta todellisuuspohjalta.

Ikäänkuin kauttarantain kertoa muista ihmisistä, jotka tunnistavat kuitenkin itsensä koska minä olisin kirjoittanut..

Kerran sanoin sisarelleni että jonakin päivänä kirjoitan elämänkerran ja hän hyökkäsi välittömästi sanomalla että niin minäkin!

Siitä olis alkanut kilpalaulanta jossa minä olisin tehnyt fiktioita faktapohjalta ja toinen olis julkaissut minusta herjaavia omia teoksiaan.

Kaikesta huolimatta kummallakin mahdollisuus valehdella tai muistaa toisin, tulkita erilailla, kiistää tapahtumia.

Faktat on faktoja.
Ei totuus pala tulessakaan, se on ja pysyy.

Minä seison tarinoideni takana 100% ja olen valmis jos haastetaan oikeuteen.
En ole elänyt missään rinnakaistodellisuudessa, olen lihaa ja verta. Minussa on ollut paljon mustelmia elämäni aikana ja yritin monta kertaa saada perheen jäseniä puhumaan saman pöydän ääreen ja myös perheterapiaan. Ei onnistunut.

Kun isäni kuoli, kuuntelin epäuskon vallassa ketä ylistettiin, kuka oli se huipputyyppi, se sama henkilö jota oltiin yhdessä lapsena pelätty, sama tyyppi kuka yritti murhata äitimme kirveellä avioeroritelyn tuoksinassa.

Se kirveenjälki löytyy yhä ovenkamanasta.

Onko pakko turvautua fiktioon?

Onhan maailman sivu tehty dokumentteja. Toki siinä dokumentaristi itse itsensä likoon laittaa ja aina jotkut pahoittavat mielensä. Kokevat juoruiluna, mustamaalaamisena, ties mitä.

En ole luonut itsestäni mitään poroporvarillista kulissihahmoa. Minussakin on vikani, mutta Freudkin teki psykoanalyysejä erittäin raadollisesti. Suututti takuulla monia ihmisiä.

Totuus on usein vastenmielinen.

Ei vaan aina jaksa sepustaa jotain aikuisten muumeja..

Miksi hyvä ajattelu on niin vaikeaa?

Kriittisen ajattelun taito -kurssilla opit tunnistamaan ajattelun sudenkuoppia ja kehittämään omaa ajatteluasi käytännön harjoitusten kautta.

Opettajana filosofian opettaja ja tietokirjailija Severi Hämäri.

📍 Helsinki, Virtaa-Galleria
🗓️ 29.–31.5.2026
🪙 155 €
⏳ Ilmoittaudu viimeistään 17.5.

https://www.kriittinenkorkeakoulu.fi/kurssitarjonta/kriittinen-ajattelu/

Tervetuloa!

#kriittinenajattelu #ajattelu #filosofia #argumentointi #ajatteluntaidot #psykologia #oppiminen

#psykologia #vaikeneminen #väkivalta

"Hiljaisuus itsessään on hyvin moniselitteinen ilmaisun muoto. Normaalisti uhri alkaa tuntea olonsa hyvin hämmentyneeksi tai ahdistuneeksi. Hän ei tiedä mitä ajatella ja käyttää paljon aikaa ja psyykkistä energiaa arvaillen hiljaisuuden merkitystä. Hän tuntee olonsa epävarmaksi ja epäröi jokaista askeltaan."

- Tämä on se salakavalin väkivallan muoto.

Siihen voi liittyä pikkiriikkisiä eleitä ja ilmeitä, mutta se voi olla myös ilmeetöntä ja eleetöntä, totaalista sivuuttamista, ohittamista, välinpitämättömyyttä. Kohde eliminoidaan noteeraamatta mitenkään.

Minulle tuttua koska äitini marttyyrinarsistina osasi tuon.

Onneksi isäni oli verbaalinen, ilmeikäs, eleikäs. Isä puhui, sanoi mitä ajatteli. En ala ylistää häntä. Oli impulsiivinen. Mutta vaikka äijästä ei tiennytkään millä tuulella se tulee kotiin, se sentään kertoi jos sitä vitutti. Osasi näyttää tunteitaan. Osasi iloita.

Äiti harjoitti mykkäkoulujaan.
Isä sanoi: "Teidän äidillä on tasainen luonne, aina vihainen".

Ei siitä sen enempää, kerroin vaan että koko lapsuuteni oli alisteinen naiselle joka vaikeni todella paljon.

Äitini isä oli selvin päin hiljainen ja muistan miten hämmästyin lapsena kerran lähes suunniltani kun näin vaarin kännissä riekkumassa. 😳

Äidin äiti oli ollut puhelias, touhukas.. Kuoli ennen syntymääni, mutta sukututkimuksen kautta ja synnyinkuntansa valokuva- ja historiaryhmässä löysin valtavasti sukulaisia ja mummostani rakentui inhimillisempi kuin mitä äitini oli v a i e n n u t.

Isän äiti menehtyi onneksi vasta kunolin 16v. Puhelias tarinankertoja, jota äitini vihasi.

Äitini vihasi minussakin välittömyyttä, eloisuutta, innostuvuuttani..

Äiti mulkoili, äiti siristi silmiään ja katsoi kuin peto saalistaan. Siis, jos siihen sai kontaktin. Se toppuuteli ja hillitsi, kielsi kieltämistään, paheksui.

Ja jehovantodistajiinhan se sitten hurahti loppujenlopuksi ja muuttui kuin olisi itse ollut joku *tun jehovatar, ylimessiaaninen papitar.

Yhä edelleen kun kohtaan vaikenevia kyräilijöitä, hämmennyn. Siinä on jotain todella pelottavaa. Itsensä tuntee saaliiksi.

Se on tavallaan yhtä pelottavaa kuin vihapuhe. Tyyntä myrskyn edellä, liian tyyntä. Kyräilevää hiljaisuutta, tarkkailua, saalis jähmettyneenä odottamassa hyökkäystä.

Vihansa kertojat sentään selkeästi ilmaisevat itseään. Vihastaan vaikeneva voi olla kuin ruutitynnyri, joka jonakin päivänä vaan räjähtää silmille pullistuttuaan.

Minäkin kerran lapsena, kuvittelin että rakkaus parantaa kaiken, kapsahdin äitini kaulaan, moiskautin pusun sen poskelle.

Se reagoi salamannopeasti vetämällä korvatillikan täysillä naamaani että läiskähti.

Se sattuu vieläkin ja syvälle. (Mätäne akka haudassasi, en edes kuse sille!) Harmittaa etten opi olemaan ajattelematta. Mutta, toisaalta, eikö vastavaikeneminen olisi typerä kosto?

Puhumalla ja avautumalla muidenkin lukea, niinhän nämä psyykkiset traumat nostetaan päivänvaloon.

Ei näistä tarvitse vaieta.
Rehellisyyttä ja totuus.
Valheilla on lyhyet jäljet eikä vaikenemalla maailmaa paranneta! 🗣️

On tätä muutkin ihmiskunnan ajan saatossa pohtineet.

https://mielenihmeet.fi/laskelmoitu-hiljaisuus-manipulaation-muoto/
(Ei ehkä ihan paras sivusto, mutta asiasisältö ok.)