Kielo miettii
Riina Katajavuoren ja Hannamari Ruohosen Kielo-tytöstä kertovan kirjasarjan toisessa osassa Kielo on mietteliäänä. Äiti tekee siskonmakkarakeittoa ja se saa Kielon pohtimaan ihmisten välisiä sukulaisuussuhteita. Kuka on sisko? Kielo on sisko! Sitä pidemmälle Kielon on vähän vaikea hahmottaa, etenkin kun yksi ihminen voi olla monia asioita: miten äiti voi olla yhtä aikaa Kielon äiti, enon sisko ja mummin lapsi? Kielo miettii on edeltäjänsä tavoin mukavan arkinen ja […]
Ja, nimittäin eh, #tyottomyys "rant" osa "en tiedä kuinka monta näitä tulee vielä olemaan, mutta pysykää kuulolla":
Työkkäristä sanottiin, että paikallinen jätefirma etsii viestintähenkilöä. No, laitan hakemuksen, koska a) työkkäri käskee ja b) kokoaikatyö, joustava etätyömahdollisuus (yey voi olla lasten kanssa) ja hyvä palkka, sekä osaan homman
No, tänään tuli taas perinteinen "kiitos mielenkiinnosta..." alkuinen viesti, mutta ainakaan ei ollu automaattivastaus. Siihenkin tehtävään oli 65 hakemusta.
Tämän kunniaksi sitten otin teetä, juttelin hetken isäni kanssa ja sain taas lohduttavia sanoja siitä, ettei työ ole koko ihminen, ja kyllä niitä töitä koulutetuille jostain pasahtaa, meidän perheen ainut korkeakoulun käynyt kuitenkin olen. No, sitten taas vaivuin tämän jutustelun jälkeen pieneen epätoivoon, että miten, good fuckken Jesus corpus Christi niitä töitä saa, kun pitäisi ensin olla kokemusta, mutta kokemuksen saamiseksi tarvitsee töitä, joiden saamiseksi tarvitsee kokemusta. Loputon kierre on valmis.
Onko vastaus koko systeemin romuttaminen ja rakentaminen uudestaan, koska ainakaan miusta tää nykyaikainen työttömyys- ja työvoimapoliittinen systeemi ei vaan toimi, olkoonkin lama ja kevytversio maailmanlopusta käynnissä. Olisko ratkaisu sitten sosialismi? Olis ehdottomasti, mutta valtaosa ihmisistä on että hyi joku Neuvostoliitto sukeltamatta pintaa syvemmälle.
En vaan tiedä enää. Onneks lapset ja puoliso on päikkäreillä niin voi rauhassa tuijottaa ulos ikkunasta ja miettiä että joo, todennäköisesti tulevaisuus tuo tullessaan tyyliin kerran viidessä vuodessa jonkun pätkäduunin siihen asti että pääsee eläkeikään, kun ei vaan ole töitä.
Sitten kun tässä ulos tuijottaa niin tulee mieleen taas kerran että "maailma palaa, kaikki kuolee, millään ei ole mitään väliä, moi moi" juontaja-koomikko John Oliveria the Last Week Tonight'ista lainatakseni.
Truly wonderful time to be alive. Noh, uutta matoa koukkuun, hyvää työttömyydessä kuitenkin on se, että olen ollu paikalla, kun meidän viiden päivän päästä 7kk vanha poika on oppinut mm. kääntymään, pyörittämään päätä, sanomaan "tattaa" ja "äti", tai ainakin ääntelee niin että se kuulostaa tuolta.
Mahtavia aasinsiltoja tulee kyllä välillä;
Selitetään kolmevuotiaalle että lauantaina mennään Tykkimäkeen. Huomenna pitää vielä mennä päiväkotiin, mutta sen päivän jälkeen mennään, kaksi yötä pitää nukkua.
3v. kysyy että miksi pitää nukkua kaksi yötä, miksei huomenna voi. Vastaan että näin on ihmiset päättäny jossain joskus, että viikonpäivät ja ajan mittaus menee niinkun se nyt menee.
Seuraavassa hetkessä minä pöydän toisella puolella istuvalle avopuolisolle'
💡😲 "Ootko koskaan miettiny ajan kulua, ja tätä viikonpäiväsysteemiä, kukakohan sen on keksiny"
"En tiiä"
"Josko se liittyis työntekoon? 🤔 Helpompi mennä pellolle tms joskus kun miettii että nyt on valosaa, menen. Kohta on pimeää, tulen pois. Ja työnteossa silleen, et tulet töihin sit kun aurinko laskee kerran kaks ja nousee, niin siinä on niinku 'ylihuominen'"
"No mut Raamatustahan ne..."
"Ja hei mieti eläimiä! Ei koira tiedä tai välitä viikonpäivistä, se on vaan että jee valoa, voi olla hereillä ja hö, pimeetä, pitää käydä nukkumaan. Mieti, jos ihmisillä olis nykyään sama, ei olis viikonpäiviä, ois vaan pimeä ja valo, olis vaan aika!"
"... 😮💨"
"Joo, olen hiljaa"
Kun maailma on miten on, on helppoa ymmärtää miksi kaikki eivät koko ajan jaksa seurata uutisia. Niin paljon tapahtuu ja tehdään mistä tulee lähinnä ajatus että maailmaa yritetään vetää vessasta alas ihan tarkoituksella. On myös ymmärrettävää että kaikilla ei ole mahdollisuutta ja kykyä osallistua aktiivisesti aktivismiin.
Eniten ketuttaa tutkitun tiedon roskiin heitto poliitikkojen osalta.
Keskustelin tuossa toinen päivä siitä kuinka vaikeaa on kirjoittaa itsestään lyhyesti esimerkiksi some-profiiliin niin, että teksti on itsestä kuvaava, tutuista osuva, ja tuntemattomien mielestä jotenkin viihdyttävä.
Samalla sellaisen laadinta tekee melkoisen hyvää itsetuntemukselle, kun miettii paitsi kuka on, mistä tykkää, niin mikä on itselle tärkeää. Voisi käsitellä lyhyesti peruskoulussa.
Kuva liittyy: viimeisin lisäys profiiliin.
Spefin voi jotenkin jakaa scifiin ja fantasiaan. Molemmat edelleen dystopiseen ja utopistiseen.
Scifi käsittelee jonkin teknologian/asiantilan suhdetta yhteiskuntaan. Huono scifi kertoo miten kirjoittaja toivoisi tilannetta käytettävän, kun taas hyvä scifi kertoo miten sitä todennäköisesti tultaisiin käyttämään.
Fantasia käsittelee pääomien saantia rakenteista irrallaan. Hyvä tarina selittää saantimekanismin seuraukset yhteiskunnalle, huono ei.
Kirjavinkit
Siitepöly 🌱
Juho Juutilainen
Laura 🏳️🌈
Juho Mäntysalo
JT Leskinen