Parinkymmenen vuoden takaisessa perinnebiotooppien hoitosuunnitelmassa esitetÀÀn, ettÀ kuolleet ja huonokuntoiset puut poistetaan. MitÀhÀn mÀ en taas tajua, kun itse olisin kirjannut suunnitelmaan ennemminkin, ettÀ kuolleet ja huonokuntoiset puut sÀÀstetÀÀn?
Puustoisissa perinnebiotoopeissahan kuuluu olla lahopuuta, ja se on elinehto monille uhanalaisille lahopuun hyönteisille. Pois korjattu lahopuu on uhanalaisuusarvioinninkin mukaan tilaa heikentÀvÀ piirre.
Uusniityt â lajirikkaat elinympĂ€ristöt -webinaarin tallenne varmaan kiinnostaa pihankuoputtajia ja kerrostalossa asuvia, jotka voisi ehdottaa uusniittyjĂ€ taloyhtiölle tai kaupungille:
TukiehtoperseilystĂ€ tarkemmin esim. https://www.polyttajat.fi/maatalouden-tukiehtojen-kiristyminen-uhkaa-perinnebiotooppeja-ja-niiden-polyttajia/ â tÀÀ katastrofi ei nouse lehtien etusivuille, mutta on hyvĂ€ tietÀÀ, ettĂ€ yksi viranomaistaho ajaa tulkinnoillaan meidĂ€n uhanalaisia luontotyyppejĂ€ kohti niiden hĂ€viĂ€mistĂ€.
Pettymysretket-brÀndin kirkastaminen jatkuu jÀlleen yhdellÀ tuloksettomalla noidanlukkojen etsinnÀllÀ. NiityllÀ muuten kyllÀ kaunista, kypsÀÀ ahomansikkaa paljon ja oli hyvÀÀ, maistuis varmaan teillekin.
Suomen noidanlukkolajien ja niiden elinympÀristöjen tila on tÀmÀ. Myös valtakunnallisesti silmÀllÀpidettÀvÀt (NT) on tÀÀllÀ EtelÀ-Suomen sisÀmaassa jo alueellisesti uhanalaisia (RT).
ĂĂ€rimmĂ€isen uhanalainen tarkoittaa, ettĂ€ lajin tai luontotyypin hĂ€viĂ€misriski on arvioitu erittĂ€in korkeaksi.
En nyt taas pÀÀse yli siitÀ, ettÀ meidÀn luonnossa voi olla jotain nÀin ihmeellistÀ. SieltÀ ne vaan puskee hiekkamaasta kuin ei mitÀÀn ja osaa tehdÀ sen ihan itse. Tekee mieli polvistua niiden parin miljoonan vuoden evoluution edessÀ ja luvata, ettÀ kaikki menee hyvin, me pidetÀÀn teistÀ huolta.
Mutta ei se niin mene. Perinnebiotooppien tukiehtojen kiristyessÀ hoidettujen kohteiden mÀÀrÀ romahtaa entisestÀÀn. Miljoonien vuosien kehityksen tulos pÀÀttyy Suomessa meidÀn takia.
EhkÀ vÀhÀn toivoisin ymmÀrrystÀ sille, _miksi_ lihantuottajat kokee Provinssin ruuanmyynnin linjaukset uhkana. KotielÀintiloille naureskelu tekee yhteistyön entistÀ vaikeammaksi, kun yritetÀÀn hakea maatalouden, luonnonsuojelun ja luonnonhoidon yhteisiÀ intressejÀ.
Kaikki Suomen #perinnebiotoopit on uhanalaisia. Ilman laiduntavia elÀimiÀ ne menetetÀÀn. Kuvat on Someron HÀntÀlÀstÀ, jonka notkoja ei ihmisvoimin hoidettaisi. Tuotannon volyymin pitÀÀ muuttua, mutta kotielÀintilojakin tarvitaan.
Tanskassa on myös vertailtu koealoilla, millÀ hoitotavalla saavutetaan suurin kasvilajien monimuotoisuus. Tulokset: 1. ympÀrivuotinen laidunnus, 2. kesÀlaidunnus, 3. niitto, 4. ei mitÀÀn kÀsittelyÀ. ElÀintiheys on asettunut 0,34 elÀinyksikköön hehtaarilla.
Talvilaidunnusta on tehty Tanskassa ja EtelÀ-Ruotsissa rautakaudelta saakka. Ilmaston lÀmmetessÀ ainakin Lounais-Suomessa ehkÀ pitÀisi ryhtyÀ samaan, jos niittylajien halutaan sÀilyvÀn?
Tanskassa saatu aika uskomattomia tuloksia lehmien ja hevosten ympĂ€rivuotisella laidunnuksella: vaikutus kasvien ja perhosten monimuotoisuuteen on hurja. Esim. erittĂ€in uhanalainen tĂ€hkĂ€maitikka saatu lisÀÀntymÀÀn: âpĂ„ den Ă„retruntbetade marken har arten ökat frĂ„n 21 individer 2019 till 922 individer 2022 (och frĂ„n 267 till 28â336 individer i hela Ăvre StrandkĂŠr under samma tid)â.
https://www.natursidan.se/nyheter/sa-gynnar-aretruntbete-biologisk-mangfald/
Molslaboratoriet pÄ östra Jylland har gjort en radikal förÀndring i sin förvaltning av 120 hektar före detta jordbruksmark. Sedan 2016 betas omrÄdet av hÀst och nötboskap Äret runt. Korskovall, jungfrulin och granspira har ökat markant. Följ med ut i betesmarken!
J đłïžâđ no se yks Viitanen
Rauli HĂ€yrynen çŒ