Yle UutisetYleisö muistaa Arvi Lindiä: ”Maailmanloppua ei tullut, koska Arvi oli telkkarissa”
Lind on jättänyt pysyvän jäljen uutisten katsojien lisäksi ihmisiin, jotka hän on tavannut kasvotusten.
SivustaNuoruuden sankarini ovat eläköityneet; harvakseltaan näkyy lehdissä jo muistokirjoituksiakin.
Jokaisen sukupolven velvollisuus on luoda seuraavalle sukupolvelle ne tärkeät ja käänteentekevät muistot. Nyt on meidän keski-ikäisten vuoro.
Millaisia muistoja me jätämme seuraaville?
HannaRE: https://social.ahlroos.me/@yle_fi_bot/116706902699466534
<3 Kniif <3
Ollaan tunnettu Knipin kanssa ysäriltä asti, josta osan aikaa #Knipi oli naapurinsetä.
Vähän on kyllä ikävä aikaa, että häneen ja ihanaan frouvaansa tämän tästä törmäsi.
#musiikki #muusikko #kuvataide #taide #kulttuuri #taiteilija #elokuva #leffa #näyttelijä #malli #kulttuurielämä #isä #isäsuhde #isyys #kuolema #menetys #vanhemmat #vanhemmuus #muistot #lapsuusmuistot #musadontti
Helena S."Maaliskuussa Nurmijärven kunnanvaltuusto hyväksyi hankesopimuksen Suomen toistaiseksi suurimman datakeskuksen rakentamisesta. Sen vuosittainen sähkönkulutus vastaa yhtä suurta ydinvoimalareaktoria tai Mannerin mukaan kahta miljoonaa sähköautoa, joilla kaikilla ajettaisiin 15 000 kilometriä vuodessa. " Eikä siinä vielä kaikki...
#datakeskus #muistot #MikäOnTarpeellista
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kissakuvia-ja-kauppalappuja-pilvipalvelujen-dark-data-syo-yhao-enemman-resursseja/?shared=1356577-68563446-4
#datakeskus #muistot #MikäOnTarpeellista
https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/kissakuvia-ja-kauppalappuja-pilvipalvelujen-dark-data-syo-yhao-enemman-resursseja/?shared=1356577-68563446-4
KirjavinkitKittilä Rewind
17-vuotiaan Joonatanin elämä menee uusiksi, kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Äidin vanhemmat ottaisivat Joonatanin mieluusti hoitoonsa, jotta tämä voisi jatkaa elämäänsä Helsingissä, mutta Joonatan päättääkin muuttaa Kittilään isänsä luokse. Isä yritti aikoinaan vähän olla Joonatanin elämässä mukana, mutta Helsingin ja Kittilän välillä on pitkä matka ja isä on jäänyt aivan vieraaksi. Kittilässä Joonatan löytää uudet sosiaaliset kuviot ja huomaa […]
Amadoka 2 : Uljana
Ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin suurromaanin Amadoka ensimmäinen osa päättyi, kun Romana sai muistinmenetyksestä kärsivän Bohdaninsa sairaalasta kotiin. Teoksen toinen osa Uljana jatkaa samaa muistamisen ja muistojen teemaa kuin alkukin, mutta nyt vielä paljon järkyttävämmästä perspektiivistä. Vanhojen valokuvien kautta tarinan keskushenkilöksi nousee Uljana, Bohdanin isoäiti, joka eli nuoruuttaan 1930- ja 40-luvuilla. Kotikaupungin ukrainalais-, puolalais- ja […]
Amadoka 1 : Romana
Sota on syttynyt ja itärintamalta on tuotu kiovalaiseen sairaalaan vakavasti haavoittunut tunnistamaton nelikymppinen sotilas. Sotilaan tunnistamista vaikeuttavat hänen vaikeat vammansa kasvoissa sekä se, että hän kärsii vaikeasta muistinmenetyksestä. Häntä tapaamaan saapuu nainen, joka väittää miestä puolisokseen. Naisen, Romanan, tahtona on viedä mies, Bohdan, kotiinsa ja yrittää palauttaa tämän muisti ja muistot. Ukrainalaisen Sofija Andruhovytšin suurromaani ja […]
Tommi NieminenTallustaessani tänään #Nokia'lla pisin pitkää, pitkää #Pinsiöntie'tä kävi mielessä, että lapsuudessa muistan sen varren puissa olleen tavattoman paljon tuulenpesiä. Nyt en nähnyt ainuttakaan. Mihinköhän ne ovat kadonneet? #tuulenpesä #muistot #EiOleVanhaksiTulemista
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taphrina
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taphrina
Silloin kerran, Morrison
“Ajoin laaksojen ja nummien halki kohti maatilaa. Olin kuullut, että sinne oli syntynyt paimenkoiran pentuja.” Skotlantilainen lammaspaimen ottaa itselleen koiranpennun ja kasvattaa ja kouluttaa siitä itselleen paimenkoiran. Mies ja koira tekevät vuosien ajan töitä yhdessä lampaiden kanssa, kunnes lopulta koira on liian vanha ja on aika luopua paimentamisesta ja lopulta antaa ystävän mennä. Silloin kerran, Morrison on herkkä ja tunteikas kuvakirja miehen ja koiran […]https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/silloin-kerran-morrison/
Jälkimaininkeja
Pökerryttän hyvän Haudataan kuolleet, paikkaillaan elävät -teoksen jälkeen olen kohdistanut Maylis de Kerangaliin aina poikkeuksellisen kovat odotukset. Pettyä ei ole ikinä tarvinnut, eikä tarvitse nytkään: uusi romaani Jälkimaininkeja on erinomainen. Keski-ikäinen pariisilaisnainen saa puhelun Le Havren poliisista: aallonmurtajalta on löytynyt tunnistamaton kuollut mies, joka saattaa jollakin tavalla liittyä naiseen. Nainen kutsutaan poliisin puheille seuraavaksi aamuksi. […]