Rauli Häyrynen 狼Törmäsin melko komeaan kuvaan, jossa on Dicyrtoma fusca -hyppyhäntäinen ja jokin limasieni.
Lähde: Alexis Tinker-Tsavalas, 2023, CC-BY-4.0
https://www.inaturalist.org/photos/334132385
J 🏳️🌈 no se yks ViitanenKaverikuvat limasienten kanssa alkoivat päähänpistosta. Omakuvissa limaklöntin kanssa on löytämisen iloa, kiehtovia kohtaamisia, itseironiaa, hassuttelua, uhmaa ja anarkiaa. Limasienikaverikuvan ottaminen metsän sylissä on myös kehollinen kokemus, kirjoittaa Ina Rosberg.
https://www.luontoylanko2030.fi/luontoyhteys/kaverikuvia-limasienten-kanssa/
Jos et jaksa lukea, kattos ny ees sympaattiset kuvat ja sarjis!
Kaverikuvia limasienten kanssa - Luontoylänkö 2030
Kaverikuvat limasienten kanssa alkoivat päähänpistosta. Omakuvissa limaklöntin kanssa on löytämisen iloa, kiehtovia kohtaamisia, itseironiaa, hassuttelua, uhmaa ja anarkiaa. Limasienikaverikuvan ottaminen metsän sylissä on myös kehollinen kokemus, kirjoittaa Ina Rosberg.
JaamarLimasienet kiinnittävät usein lasten huomion.
Tänään koululainen löysi matkalla jänniä sieniä ja läksyt tehtyään halusi lähteä yhdessä tutkimaan niitä.
Kantohytynupikka ja nystyhytykkä kaatuneessa pajun rungossa.
Löydettiin samasta rungosta myös kaksi erilaista kääpää
#limasieni #limasienet #kantohytynupikka #nystyhytykkä #luonto
Henri K kertoo Lajin foorumilla limasienten sklerootioista: ”Sklerot pysyvät hengissä todella pitkään. Kukaan ei tiedä kuinka pitkään mutta yli 100-vuotiaita museoituja skleroja on herätetty antamalla niille vettä (ja kaurahiutaleita). Yksi kaveri laittoi skleron nestemäiseen typpeen vuodeksi ja kun sklero sulatettiin ja tarjottiin vetta ja kaurahiutaleita heräsi tuo parissa tunnissa popsimaan eloveenaa.”
Limasieniohjelmia ei tule vastaan liian usein. Oli ihan kiva jakso.
Jonathan Chubb, Merlin Sheldrake and Elinor Thompson explore slime moulds, the brainless organisms that can find their way around a maze https://www.bbc.co.uk/programmes/m002691y
Tulitakkusen (Metatrichia vesparia) kapillitio on hämmentävän kestävää, koska se alkoi purkautua itiöpesäkkeistä keskikesällä ja roikkuu maapuun kyljessä edelleen. Ehjiäkin pesäkkeitä näkyy vielä.
Menneen kesän kuvissa tuli vastaan aika hyvännäköinen huokosnukkanen (Ceratiomyxa fruticulosa var. porioides).
Enpä äkkiseltään keksi ergonomisesti hankalampia lajeja kuvattavaksi kuin maapuiden alapinnalla kasvavat limasienet. Ei siinä mitään, ettei kroppa taivu välttämättä ihan kaikkiin mahdollisiin jooga-asentoihin maastossa, mutta kameraakaan ei rinteessä tahdo saada sopivaan kulmaan, kun tila ei vain riitä. Valoa tuolla maanrajassa ei varjorinteessä ole edes kirkkaina kesäpäivinä.
Voipullamainen limakko on kököttänyt koivun maapuulla jo jonkun aikaa. Joku Reticularia tämä kai on, ehkä splendens, mutta se ei selviä ilman mikroskooppia. En ole hennonut rikkoa eetaaliota, kun näytteen ehtii kyllä hakea tuon kypsyttyä.
