Keskustelin tuossa toinen päivä siitä kuinka vaikeaa on kirjoittaa itsestään lyhyesti esimerkiksi some-profiiliin niin, että teksti on itsestä kuvaava, tutuista osuva, ja tuntemattomien mielestä jotenkin viihdyttävä.

Samalla sellaisen laadinta tekee melkoisen hyvää itsetuntemukselle, kun miettii paitsi kuka on, mistä tykkää, niin mikä on itselle tärkeää. Voisi käsitellä lyhyesti peruskoulussa.

Kuva liittyy: viimeisin lisäys profiiliin.

#profiili #itsetutkiskelu #esittelyt #elämäni #pohdinta

#esittely #esittelyt

Hei, olen kirjastoammattilainen Kansalliskirjastosta! Työskentelen tietoasiantuntijana tutkimuskirjaston asiakaspalveluissa. Kiinnostuksen kohteitani ovat #kirjastoJärjestelmät ja #avoinLähdekoodi ,erityisesti #KohaILS 💚

Täällä olen verkostoitumassa sekä jakamassa omia ajatuksiani ja tuokioitani kirjastotyöstä ja kirjastoalasta.

#kansalliskirjasto #NatLibFi #kirjastot #kirjasto

”Parempi myöhään kuin ei milloinkaan” on hyvä sanonta. Sitä voi käyttää vaikka silloin, kun #AuDHD on pyyhkinyt #esittelyt pois TODO listalta ja korvannut sen jollain hyvin tärkeällä.  

Yllätyksenä tuskin monelle tulee, että #kommunismi ja #sosialismi sekä valitettavasti #kapitalismi ovat aiheita mistä enimmäkseen vouhotan. Näiden lisäksi #vegaani jututkin vielä mukana, niiltäkään ette säästy.

Noin muuten olen enimmäkseen harmiton, mutta vahvasti chilillä maustettu. 

Ehi passiko / Come and see. Welcome to follow this phenomena. Tervetuloa seuraamaan tämän ihmettelijän matkaa täällä.

I'm new in #mastodon and seeing if this is my kind of thing. Seems like you have to either follow a lot of people or tags before you can find anything or "reside" in an instance which has already a lot of connections to your liking.

#ehipassiko #buddhist #phenomena #consciousness #tietoisuus #helloworld #terve #esittely #esittelyt #introduction #introductions #mastodonaloittelijanopas #mastodonaloittelija #mastodonfi #mastodonsuomi #mastodonbeginner

Lopetin virallisesti Twitterin käytön joulukuun alkuun mennessä. En enää osannutkaan käyttää kahta samankaltaisella idealla toimivaa sosiaalista mediaa yhtä aikaa. Kontrasti Twitterin ja Mastodonin välillä on melkoinen, vaikka palveluiden peruskäytön idea on sama, eli molempiin lähetetään hetkeen pohjautuvia julkisia päivityksiä ja molemmat toimivat ”mikrobloggausperiaatteella”, jossa viesti on ikään kuin blogikirjoituksen lyhyempi versio.

Ei ollut enää fiilistä käyttää Twitteriä, kun jopa minun tarkkaan varjellulla feedilläni alkoi näkymään kaikenlaista ärsyttävää ja palvelun ominaisuudet muuttuivat aina vain huonommiksi. Twitteristä jäi vähän samankaltainen fiilis kuin Facebookista aikoinaan. En halua käyttää enää palvelua, joka ei toimi kunnolla ja ainoastaan kantaaottaviin päivityksiin reagoidaan ja muut jäävät piiloon. Moni ennen toiminut ominaisuus suorastaan hajosi. Lisäksi tällaiset vastaukset Twitterin omistajalta ja vihapuheen valloilleen päästäminen olivat viimeinen niitti. Ei kiitos. Ei enää.

Tämä on minun kokemukseni ennen ja jälkeen Twitterin. Tätä ennen kannattaa ehkä lukea seuraavat loistavat kirjoitukset:

• Anu Lahtinen: So long Tirppa, mä lähden Norsulaan
• Atso Almila: Häkkiin laitoin Lintu Sinisen ja hupun häkin päälle
• Sam Low: Twitter, what’s happening? Quick! Kill it while it’s dying!!!
• Ben Tasker: Removing My Old Tweets

Ennen lopettamistani olin käyttänyt Twitteriä pääasiallisena somepalvelunani yhtäjaksoisesti viidentoista vuoden ajan. Se on pitkä aika mille tahansa somepalvelulle. Noin 160 somepalvelua kokeilleena (jep, niitä oli niin paljon 2010-luvun alussa) mikään muu ei ole säilynyt hengissä ja pysynyt mielenkiintoisena yhtä pitkään kuin Twitter. Twitteristä on tullut somepalveluiden globaali jalansija, josta media saa jatkuvaa tykinruokaa itselleen. Kaikki muut somepalvelut olen deletoinut, paitsi Twitterin, Instagramin ja LinkedInin, joista jälkimmäisiäkään käytän enää kuin ainoastaan satunnaisesti.

The Verge on kirjoittanut ansiokkaasti reaaliaikaista aikajanaa Twitterin tapahtumista 4.4.2022 lähtien, jolloin Elon Musk osti ensimmäiset 9.2 % Twitterin osakkeista samalla valittaessaan sananvapauden rajoittamisesta. Tätä voidaan pitää eräänlaisena lähtölaskentana Twitterin alamäkeen, vaikka merkit ovat näkyneet jo vuosia. Peräänkuulutan, että minua itseäni ei politiikka kiinnosta niin paljon, että olisin puhtaasti ja pelkästään jonkun Trumpin tai Muskin takia poistunut Twitteristä. Öyhöt ja trollit ärsyttivät harvoin, eikä minun tarvinnut juuri koskaan blokata ketään. Minulla oli Twitter-käyttäjänä suhteellisen paksu nahka ja toisaalta haluan hyvää vihamiehillenikin. En menetä hermojani helposti ja se ominaisuus onkin somessa valttia.

Twitter oli ihan viihtyisä paikka jotakuinkin 2008-2021. Pidin sen ominaisuuksista ja temmosta erityisesti alkuvuosina. Into ei laantunut myöhemminkään ja olin kova Twitterin puolestapuhuja, vaikka moni sanoi että Twitteristä on tullut ikävä paikka. En syyttänyt Twitteriä siitä, että sen käyttäjät sekoilivat keskenään. Sehän olisi sama asia, kuin väittäisin että ”Internet on pilalla”, koska iso osa sen käyttäjien jakamasta on täyttä roskaa. Ei se niin mene. Twitterin osalta nykyään kuitenkin näen asian hieman toisin, sillä uuden tiedon valossa faktat puhuvat puolestaan. Twitterin perusfunktio on nostaa likakaivon syövereistä ryönää pinnalle. Twitter on some, jonka ovat ottaneet omakseen äärioikeistolaiset, persut ja kyberrikolliset.

Kadotin täysin mielenkiintoni Twitteriin Mastodonin myötä. Twitterin ominaisuudet kehittyivät Muskin myötä huonompaan suuntaan, enkä enää yksinkertaisesti pitänyt palvelun käyttämisestä. Sisältö yleensä merkitsee somepalveluissa eniten ja vuonna 2022 on tuntunut, että Twitter tarjoaa lähinnä rasittavia mainoksia ja ei-toivottuja skandaalinhakuisia päivityksiä ihmisiltä, joita en seuraa. Twitter tekee tätä, vaikka aikajanan vaihtaisi takaisin aikajärjestykselliseen versioon.

En seuraa tällä hetkellä Twitterissä ketään ja näen silti päivityksiä ihmisiltä, joita en seuraa.

Twitterin ominaisuudet alkoivat rapistua. Asiat eivät enää toimineet kunnolla. Jäi mieleen entisen insinöörin jenkkien aamutv-esiintyminen, jossa hän sanoi ”Twitter is built on sticks and may break down in any minute”.

Lähetin viimeisen tweettini 5. joulukuuta 2022. Tämän jälkeen olen lähinnä käynyt kerran viikossa vastaamaan Mastodon-aiheisiin kysymyksiin ja yhteen jouluntoivotukseen. Omia tweettejä en enää lähetä, enkä käytä Twitterin muitakaan ominaisuuksia. Paitsi tämän kirjoituksen osalta teen todennäköisesti ainoan poikkeuksen.

Minusta on kaikessa hämmentävyydessään huvittavaa, että ihmiset tykkäävät valittaa Twitteristä Twitterissä ja jatkaa Twitterin käyttöä. Toisaalta he jaksavat valittaa myös Mastodonista Twitterissä ja jatkaa Twitterin käyttöä.

Twitter jatkuu siis valituskanavana, vaikka aiheena olisikin Twitter itse. Tästähän tietenkin myös Twitterin omistaja tykkää irvailla ja miksipä ei tykkäisi, sillä onhan koko kuvio Twitterin uusien etujen vastaista: Mitä enemmän ryönää, sen parempi.

Myös Mastodonissa valitetaan Twitteristä, mutta ainakaan sen käyttäjät eivät enää enimmäkseen käytä Twitteriä. Mastodonista valittamista Mastodonissa en ole vielä ainakaan hirveästi nähnyt. Se olisikin absurdia, sillä Mastodonista voi kehittää itselleen mieluisan. Tästä lisää tuonnempana tässä tekstissä.

Kerrataanpas vielä mitä Twitterissä on tapahtunut vuosien varrella, aikajärjestyksessä vanhimmasta tapahtumasta uusimpaan:

• Twitter vaihtaa tähtisuosikoinnin trendikkääseen ”tykkäykseen”, kuten muissakin somepalveluissa (2015).
• Twitter vaihtaa aikajärjestyksellisen aikajanan algotimipohjaiseen näkymään, johon nostetaan myös niitä päivityksiä, joita ei sillä hetkellä tapahdu (2016).

Minun kirjoissani alamäki alkoi jo näistä kahdesta muutoksesta, sillä Twitter oli yht’äkkiä samanlainen ”trendipalvelu” kuin kaikki muutkin. Pinnalle nostettiin vain reagoiduimpia päivityksiä ja sittemmin vain niitä negatiivisimpia päivityksiä. Lisäksi Twitter alkoi nostamaan alkuperäisiä tweettejä pintaan, joihin kuka tahansa on vastannut, myös henkilöiltä joita ei itse seuraa.

Näiden muutosten myötä Twitteriin tuli vaikka mitä Fleet-ominaisuuksia, joita ei kukaan käyttänyt. Ominaisuudet lakkautettiin vähiin ääniin, mutta ne aiheuttivat jotenkin ristiriitaisia fiiliksiä palvelun tulevaisuudesta.

Mutta varsinainen shitshow alkoi huhtikuun alussa 2022.

Näitä tuntuu absurdilta kirjoittaa, mutta kaikki tämä todella tapahtui. Voit lukea koko sotkun yksityiskohtaiselta aikajanalta The Vergestä viimeiseltä sivulta eteenpäin, joten en merkkaa lähdemateriaalia erikseen.

Huhtikuun alussa Miljardööri Elon Musk ostaa 9.2 prosenttia Twtitterin osakkeista ja valittaa sananvapaudesta. Elon Muskista tulee samalla Twitterin suurin osakkeenomistaja.

Elon Musk heittää ostotarjouksen Twitteristä, jonka Twitter lopulta hyväksyy.

Kevään aikana Musk kuitenkin päättääkin vetäytyä kaupasta, koska tajuaa että on tyhmää ostaa firma jota kaikki vihaavat. Twitter suivaantuu ja haastaa Muskin oikeuteen. Musk tietää häviävänsä oikeustaistelun, joten kaupat solmitaan lokakuun lopulla ja Muskista tulee Twitterin pääomistaja.

Elon Musk kehittää maksullisia ominaisuuksia, kuten 8 dollaria maksavan sinisen varmennusmerkin, jonka kuka tahansa voi ostaa. Tämän myötä Twitter täyttyy varmennetuista parodiatileistä. Insuliinifirma tweettaa, että insuliini on nyt ilmaista. Coca Cola tweettaa että kokaiini on taas osa kokiksen ainesosia. Chiquita tweettaa, että on tehnyt kaapannut vallan Brasilian hallituksessa. Nintendo tweettaa erittäin hyvin toteutetun kuvan Mariosta, joka näyttää keskisormea, ja niin edelleen. Osa parodiatileistä on tehty sen verran hyvin, että se vaikuttaa pörssiosakkeisiin laskevasti. Twitter on kaaoksessa.

Koska maksullinen Twitter-varmennusmerkki ei mene putkeen, Muskin Twitter kehittää nopeana laastarina päälle uuden ”virallisen” varmennusmerkin vanhan rinnalle. Nyt varmennusmerkkejä on kolmea erilaista, ”legacy”, ”ostettu” ja ”virallinen”. Ei yhtään sekavaa?

Musk antaa samantien potkut tuhansille. Lähemmäs 10 000 työntekijää saa kenkää. Potkuilta eivät säästy muut johtajat, insinöörit, saavutettavuustiimi, ihmisoikeustiimi tai edes moderointitiimi. Koska kukaan ei enää moderoi Twitteriä, ihmiset postaavat laittomuuksia, elokuvia, huumeidenkäyttöä ja aikusiviihdettä ilman seurauksia.

Kaikki Muskia esittävät tai pilkkaavat saavat bannit Twitteristä automaattisesti. Komedia ei olekaan laillista, kuten Musk itse tweettasi vielä jokunen viikko sitten? Ei nähtävästi ainakaan Muskiin kohdistuva huumori. Suomi-Twitterissä hyvä esimerkki on Saanan tilillä:

Sittemmin Saana saa tilinsä takaisin, koska ”pysyvät jäädytykset” eivät olekaan pysyviä. Nimittäin myös Trump ja muut Twitteristä bannit saaneet saavat tilinsä takaisin. Trump ei ole silti ole kiinnostunut palaamaan, koska hänellä on oma suljettu somensa Truth Social.

Elon Musk pitää puheen työntekijöilleen, jossa kertoo että kaikkien on annettava 200% työpanos tai saavat potkut. Seuraa lisää laittomia irtisanomisia, lisää oikeuskanteita Twitteriä vastaan.

Twitter päättää kehittää siniset merkit ihmisille, kultaiset yrityksille ja harmaat hallitukselle. Siis edellisten merkkien lisäksi. Never stop the madness.

Twitter bannaa kaikki kritiikkiä kirjoittavat journalistit. Lehdistönvapaus on kuollut?

Elon Musk tweettaa Antivaxx- ja äärioikeistopropagandaa jatkuvalla syötöllä, muun kummallisen trollailun ja vitsailun ohella. Kukaan ei voi hiljentää Twitterin omistajaa. Kaiken huippu on tweetti, joka loukkaa samalla kertaa vähemmistöjä ja on äärimmäisen anti-COVID. Tweettihän kuului: ”My pronouns are Prosecute/Fauci”. Tämän jatkokeskusteluna Musk lyttää pronominit ja vähemmistöt vielä kertaalleen varmuuden vuoksi jatkokeskustelussa.

Twitter luo uuden säännön, jonka mukaan mitään muita somepalveluja ei saa mainostaa. Tämän kirjoittamishetkellä erityisesti Mastodon-linkit ovat bannissa. Twitter lisää enemmän turhia ominaisuuksia, kuten tweetin katselukerrat vastaa-kuvakkeen tilalle. Käyttöliittymällisesti kaikki muutokset ovat olleet katastrofeja.

Aivan uusimpana Twitterin 400 miljoonan käyttäjän data varastetaan ja pistetään myyntiin nettiin. Aiheesta uutisoi moni Iltistä ja Tiviä myöten. Twitterin uhkaillaan saavan jopa satojen miljoonien sakot GDPR-rikkomuksesta, mikäli se ei osta tietoja takaisin. Ei mikään ihme, kun palvelu alkaa olla reikäjuusto tekniikaltaan.

Tämän seurauksena julkkisten kuten Pierce Morganin tili hakkeroidaan.

Olen kirjoittanut Mastodonista kaksi opasmaista tekstiä, ensimmäisen lokakuun lopulla otsikolla Mastodon – sosiaalinen verkosto, jossa dataasi ei myydä eteenpäin ja toisen marraskuussa otsikolla Näin aloitat Mastodonin käytön – Mihin rekisteröityä, ketä seurata?. Mutta en ole vielä vastannut varsinaisesti kysymyksiin ”miksi?” ja ”millainen se Mastodon on?”.

Sanomattakin jo selvää, että Mastodon korvasi itselleni Twitterin käytön. Käytän sitä samoihin asioihin kuin Twitteriä aikoinaan, eli viihtymiseen, keskusteluun, uutisten lukemiseen ja randomiin pläräilyyn. Se on nopeatempoinen some. Tällä kertaa kuitenkin minun someni, ilman rikkaita trolleja tai öyhöttäjiä.

Norsulassa Twitterin omituinen tilanne on herättänyt paljon vitsailua. Twitteriä kommentoidaan välillä niin paljon, että joku voi siihen väsähtää, mutta suodattimilla voi myös rajata aiheita, jotka eivät kiinnosta itseä. Viime päivinä yhteishupia syntyi erehdyksestä, joka sai alkunsa, kun Twitter esti ”Join Mastodon” (joinmastodon.org) -osoitteen. Eräs toimittaja päätyi monen erehdyksen summana kertomaan, että Twitter oli blokannut Mastodonin perustaja John Mastodonin.

Syötteeseen virtasi #JohnMastodon-vitsejä ja meemejä John Mastodonista mastodontin hahmossa, Keanu Reevesin tulkitsemana seikkailijana, historiallisissa valokuvissa muka rakentamassa varhaista mastodonia. 

John Mastodon oli ensimmäisiä superviraaleja meemejä, jotka levisivät Mastodonista laajalle sen ulkopuolelle. Meme game oli vahvana ja päivityksiä oli ratkiriemukasta seurata.

Olen parissa kuukaudessa kasannut Mastodoniin ison määrän seurattavia. Noin kolmen tuhannen seurattavan joukossa on samankaltaista väkeä kuin mitä Twitterissäkin seurasin. Noin kolmasosa eli tuhatkunta seuraamistani ihmisistä on suomalaisia. Koska Mastodonissa listat eivät ole julkisia, olen kasannut julkista suomalaisten listaa nettiin osoitteeseen mementomori.social/suomalaiset-mastodon-kayttajat.

Mastodonissa parasta on oikeastaan kaikki se mikä Twitteristä puuttuu. Seuraavana avaan hieman Mastodonin ominaisuuksia.

Koska Mastodon on avointa lähdekoodia, sen ongelmakohdat tulevat välittömästi näkyviin. Sadat kehittäjät ovat tekemässä alustasta itselleen ja muille parempaa paikkaa. Toisin kuin Twitterissä, josta et todella tiedä mitä tapahtuu. Tuskin tietää enää Elon Muskikaan.

Mastodonin tietoturvasta voit lukea lisää Mastodonin Security specistä. Tietoturvaraportit kannattaa lähettää osoitteeseen [email protected]. Bugeja ja kehitysideoita kannattaa laittaa suoraan GitHubiin.

Mastodon on rakennettu sen verran hyvin, että se toimii parhaiten selaimella. Myös mobiiliversio on kaikita käytettävin selainapplikaatiolla, vaikka sovelluksia löytyykin laidasta laitaan ja listattujen sovellusten lisäksi on myös kosolti muita jatkokehityksessä (esimerkiksi Moshidon vaikuttaa lupaavalta).

On mukavaa, että sivusto toimii nopeasti. Mastodonin käyttäminen on niin lennokasta, että minuutissa ehtii boostata montaa päivitystä ja heittää monta kommenttia. Kokeilepas huviksesi joskus Twitterin selainversiota mobiiliselaimellasi. Voin kertoa, että ei ole ihan yhtä suorituskykyinen.

Twitter näyttää ilmoitukset ”20+”, jos niitä on enemmän. Välilehdissä on vain ”Kaikki” ja maininnat, mutta ilmoitukset näyttävät silti epämääräisen ”20+”. Mastodonissa ilmoitukset näkyy tarkkaan, eli 85 on 85 eikä ”20+”. Pidän myös siitä, että välilehdeltä voi valita Kaikki, vain maininnat, vain suosikoinnit, vain jaot, vain kyselyt, vain tilatut ilmoitukset ja vain seurantailmoitukset:

Avoin tekstihaku ei toimi, tarkoituksella. Näin sitä ei voi käyttää etsimään esim. vähemmistöjen postauksia, joihin öyhöttää.

”Lainaustoimnnallisuutta” (Twitterin Quote Tweet) ei ole olemassa tarkoituksella, jotta sitä ei voi käyttää toksisiin tarkoitusperiin. Tästä käydään tosin kiivasta keskustelua GitHub-issuessa, josko jokin tämän kaltainen toiminnallisuus rakennettaisiin tulevaisuudessa.

Todella moni Mastodonin toimintaperiaate pohjaa ajatukseen olla ”kaikkea muuta kuin Twitter”. Esimerkiksi jakojen ja tähtien määrät ovat tarkoituksella pieniä ja himmeällä ja näkyvät vasta kun yksitätisen päivityksen avaa auki. Virtanäkymissä päivitysten ”reaktioiden” määriä ei näy ollenkaan ja kommentoiduissakin näkyy ”1+”, jotta postaukset olisivat samalla viivalla keskenään:

Postauksen laittaminen suosikiksi ei tee mitään ihmeellistä, se vain lähettää käyttäjälle viestin, että hänen päivitykseensä on reagoitu. Suosikkien mukaan päivityksiä ei nosteta virrassa mitenkään, sillä algoritmeja ei ole.

Tällaisista ihmistä ajattelevista ominaisuuksista tulee hyvä mieli. On mukava oivaltaa, että minua ei ohjailla mihinkään suuntaan.

Tässä näkymässä näkyvät suosituimmat, ns. ”pinnalla” olevat jutut. Kyseessä ei ole algoritmi vaan näkymä, joka listaa yksinkertaisesti jaetuimmat ja suosikoiduimmat päivitykset, uutiset ja käyttäjät.

Mastodonissa päivityksiään voi muokata. Itseäni pakkomielteisenä kirjoittajaluonteena häiritsee typot jonkin verran, joten on mukava pystyä korjaamaan niitä. Muokkaustoiminto on myös mahdollistanut esimerkiksi tällaisten päivitysten tekemisen, joita voi muokkailla jälkeenpäin (tähän päivitykseen olen lisännyt uusia käyttäjiä varten suomalaisia paikkoja, joihin luoda tunnus):

Muokkaukset näkyvät kaikille päivitystä jakaneille, suosikoinneille tai niihin kommentoineille ja siitä tulee heille erillinen ilmoitus:

Twitterinkin sen tajusi tuplatessaan vuonna 2018 alkuperäiset 140 merkkiä 280 merkkiin. Mastodon on vielä tuplannut tämän, eli oletus on 500. Omalla palvelimellani olen nostanut merkkirajoituksen 9000 merkkiin, koska en jaksa miettiä milloin viesti on riittävän mittainen. Kirjoitan sekä pitkiä että lyhyitä päivityksiä. Pisimmät ovat jo ison bloggauksen mittaisia, mutta mitä sitten? Minun someni, minun vapauteni.

Esimerkiksi tämä päivitykseni on 5228 merkkiä pitkä.

Ehkä hienointa Mastodonissa ja koko Fediversumissa on sen hajautus. Suomeksi ja lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole yksi taho jonka omistaa vaikkapa jokin muuan mulkvisti miljardööri, vaan kuka tahansa voi omistaa oman palvelimen, jolla jakaa sisältöä. Olen avannut tätä edellisissä kirjoituksissani kosolti, mutta ”ominaisuutta” eli koko homman syvintä olemusta on vielä kerran pakko alleviivata. Ylläpidän omaa somepalvelinta muiden yli kymmenen tuhannen palvelimen joukossa. Kaikki nämä palvelimet keskustelevat keskenään ja palvelin- ja käyttäjäkunta kasvaa eksponentiaalisesti tätä kirjoittaessani. Mastodon Usercount-profiilin mukaan tällä hetkellä käyttäjiä on tällä hetkellä 8 853 026.

Myös tämä blogini on osa Fediversumia ja sen ”profiilia” eli päivityksiä voi selata Mastodonista, Pleromasta tai minkä tahansa hajautetun alustan kautta samaan tapaan kuin selaamalla tätä verkkosivustoa. Myös TÄMÄ teksti on samalla päivitys Fediversumissa! Kyllä, juuri tämä jota nyt luet. On aika siisti ajatus, että jokaista kirjoitusta voi jakaa ja kommentoida suoraan muilla alustoilla. Blogillani on siis myös seuraajia! Aika mahdottoman siistiä!

Twitterissä ei ole sisältövaroituksia ollenkaan. Ja tuskin tuleekaan. Mastodonissa voit kirjoittaa sisältövaroituksen suoraan päivitykseesi, jolloin se menee kokonaan piiloon, ellei käyttäjä ole erikseen päättänyt nähdä kaiken asetuksista. Sisältövaroituksella varustettuja tekstejä ja kuvia ei näe suoraan, jolloin ne eivät myöskään triggeröi.

Taas on ihanasti mietitty käyttäjää! Yhteisössä myös innokkaasti rohkaistaan sisältövaroitusten käyttöön. Joskus homma menee vähän överiksi, sillä jotkut käyttävät sisältövaroituksia oikeastaan kaikkeen ”varmuuden vuoksi”. Esimerkiksi minusta on hieman tylsää, että sisältövaroituksia käytetään mm. hedelmistä sen takia että jotkut eivät voi syödä niitä, mutta tavallaan ymmärrän. Onneksi on vaihtoehtoja.

Asetusten suodattimet ovat todella monipuoliset! On mukavaa, että voin itse päättää mitä piilotetaan näkyvistä – toisin kuin Twitterissä, joka merkkailee arvelluttavaksi myös sellaiset päivitykset jotka eivät niitä ole.

Suodattimissa parasta on, että voin päättää ja säätää itse:

• Mistä piilotetaan
• Piilotetaanko kokonaan vai lisätäänkö vain varoitus, josta avataan
• Millä sanoilla tai sanayhdistelmillä piilotetaan
• Mille ajalle piilotetaan (puolesta tunnista viikkoon), kätevä esim. joidenkin tapahtumien aikana suodattaa kaikki siihen liittyvä pois

Joskus käy niin, että keskustelu lähtee laukalle ja jäät riippakivenä mukana keskusteluun, vaikka et ole vastannut viesteihin enää hetkeen. Mastodonissa tällaisen yksittäisen keskustelun voi hiljentää niin, että vaikka ihmiset jatkavat jutustelua tägäten sinut, et saa enää ilmoituksia uusista vastauksista. Tätä ominaisuutta jäin monesti kaipaamaan Twitterissä.

On aika kivaa, kun voi ilmaista itseään Slackista ja Discordista tuttuun tapaan itselle hyvältä tuntuvilla emojeilla. Ylläpitäjänä voin lisätä vaikka kaikki haluamani hymiöt, mitä netistä löydän.

Koska Mastodon on avointa lähdekoodia ja sen koodi löytyy GitHubista, sen kehittämiseen voi osallistua kuka tahansa innokas koodari. Mastodonille löytyy läjäpäin erilaisia sovelluksia ja työkaluja.

Olen itse tähän mennessä lähettänyt yhden korjauksen, joka on otettu mukaan Mastodonin coreen, mutta tarkoitus on auttaa lisääkin kehittämisessä jos vain pystyn. Muuten koodailen lähinnä listojen muodossa. Päivittyvä työkalujen lista löytyy tästä ja suomalaisten seuraajien lista täältä.

Ei-käytössä olevista ominaisuuksista olen itse ottanut käyttöön mm. isommat linkkien esikatselut sekä ”omistaja”-badgen profiiliin. Näistä ominaisuuksista käydään vielä koodareiden ja käyttöliittymäsuunnittelijoiden kanssa keskustelua täällä ja täällä.

Mastodonin toiminnallisuuksia kehitetään koko ajan käyttäjän ehdoilla. Se on ehkä hienointa ikinä. Vaikka et olisi koodari, Mastodonista saa silti itselleen mieluisen tuunaamalla asetuksia. Asetuksista löytyy muunmuassa täppä, jolla käyttöliittymästä saa suoraan ”tweetdeckmäisen”.

Poistettuani kaikki Twitter-seurattavani, ei ole enää sitäkään vähää hinkua käyttää Twitteriä. Lintu on kuollut.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole ”käännyttää” tai houkutella ketään Twitteristä Mastodoniin. Itse asiassa asenteeni on täysin sama kuin Facebookista lähdettyäni – on itse asiassa ihan kiva, että kaikki eivät koskaan tulekaan Mastodoniin. Mutta jos kuitenkin haluat löytää tutut visertäjät Mastodonista, suosittelen Movetodon-työkalun käyttämistä.

Suomalaisista vakiokasvoista, joita seurasin on muutama sata jo Mastodonin puolella. Seuraan tällä hetkellä Mastodonissa reilua kolmea tuhatta ihmistä, eli suunnilleen samaa määrää mitä seurasin Twitterissä. Se riittää minulle. Seuraajiakin minulle on jostain siunaantunut vähän päälle 2100 parissa kuukaudessa.

Jatkan ihmisten seuraamista Mastodonissa. Siellä seurailulla on isompi merkitys, sillä päivityksiä ei nosta robotti näkyviin minnekään. Hetkessä eläminen on kuitenkin mahtavaa. Algoritmien puuttumisten myötä olen saanut rutkasti enemmän reaktioita lähettämiini viesteihin muutenkin, mikä on hassun odottamatonta. Tuudittaudumme liikaa digitaaliseen holhoamiseen. Mastodonissa valta on minulla.

Moikkaillaan Mastodonissa! Tilini löytyy osoitteesta mementomori.social/@rolle. Saat minut seurantaan kopioimalla kyseisen osoitteen oman Mastodonisi hakukenttään. Seurailemisiin!

#avoin-lahdekoodi #elon-musk #esittelyt #internet #kannanotot #mastodon #nykyaika #oyhottajat #sosiaalinen-media #sovellukset #twitter

https://www.rollemaa.fi/twitterin-tuho-on-yhden-aikakauden-loppu-mastodon-on-tullut-jaadakseen/

Kun lähestytään loppuvuotta, tehtävälistani paisuu paisumistaan. Maanantaisin tehtäviä on yleensä sellaiset 48 kappaletta. Olen etsinyt pitkään itselleni toimivaa tapaa järjestellä tehtävät ja kalenterit jotenkin järkevään kokonaisuuteen. Minulla on ollut kolme kriteeriä, joista en jousta:

Nämä kriteerit ovat toteutuneet vain muutamissa sovelluksissa. Polkuni todoappien kanssa on mennyt seuraavasti:

Tässä välissä on tullut testattua kymmeniä ja taas kymmeniä sovelluksia, ennen kuin olen löytänyt sen sopivan. Suurimmassa osassa tehtävä-äppejä on pahoja puutteita. Nyt on viides vakituinen sovellus menossa ja tämän sovelluksen nimi on TickTick.

En hehkuttanut Akiflowta turhaan toukokuisessa kirjoituksessani. Käytin sitä päivittäin puolen vuoden ajan töissä ja kotona. Käytön aikana appin epäkohdat rupesivat kuitenkin kasaantumaan. Isoimmat miinukset Akiflowssa ovat tämän kirjoittamishetkellä:

Käytin TickTickiä joskus yli viisi vuotta sitten ja totesin sen olevan ”Tokmanni-versio Todoistista”. Se oli silloin buginen ja kökkö Todoist-kopio. Siksi jätin sen pois testattavien sovellusten listaltani pitkään, kun ajattelin sovelluksesta edelleen samoin. Eräänä päivänä kuitenkin googlettelin kuvahausta jälleen ”calendar time blocking todo app” tai vastaavaa ja silmääni osui TickTickin kalenteri:

En tiennyt, että TickTickiin on kehitetty kalenteriominaisuus, joten yllätyin iloisesti. Huomasin, että tässä vuosien varrella TickTickistä on kehitetty kokonaisvaltainen todo-sovellus, jossa on modernit ”time blocking”-ominaisuudet. Päätin antaa TickTickille toisen mahdollisuuden.

TickTickissä jokainen toiminnallisuus on kuin minulle mietitty. En voinut uskoa, että sovelluksesta on saatu niin hyvä, kun mielikuvani oli jotain ihan muuta. Vaikka toiminnallisuutta on tullut paljon lisää, niiden määrä on pysynyt silti lapasessa. Turhia ominaisuuksia ei ole.

Mikä sitten TickTickissä on parasta, siis niiden itsestäänselvyyksien lisäksi että käyttöliittymä on selkeä ja toimii äärimmäisen nopeasti? Avataan toiminnallisuuksia seuraavaksi.

Nykyajan sovelluskehityksessä vihaan sitä trendiä, että ei mietitä universaalisti vaan etenkin mobiilisovellus on jokin hähmäinen ja buginen ”companion app”, josta löytyy 1% desktop-sovelluksen ominaisuuksista. Molemmat sekä Akiflow että Sunsama olisivat täydellisiä softia, jos ne toimisivat joka laitteella samalla tavalla, mutta kun ne on mietitty vain työpöytälaitteelle ja niistä hädin tuskin löytyy edes selainversiota.

TickTick on toista maata. Se on tehty mobiilin näkökulmasta ja kaikki samat ominaisuudet löytyvät joka laitteelta ja tietenkin myös selainversiosta. Esimerkiksi Akiflowssa ei ole selainversiota ollenkaan.

TickTickissä tehtäviä voi lajitella alatehtäviin ja ala-alatehtäviin. Yksittäisen tehtävän saa klikattua pieneen popup-ikkunaan, josta on helppo napsia tehtäviä niin, että muut asiat eivät häiritse.

Aivan killeriominaisuus, sillä maanantain 48 tehtävää pystyy sortteeraamaan helposti päätehtäviin kuten ”Sälät” ja ”Projekti X”. Yht’äkkiä tehtäviä onkin se 5-10, joiden alla selkeät askelmerkit etenemiseen.

Ehkä ihanin TickTickin toiminnallisuus on, että halutun kategorian tehtävät saa piiloon yleisestä ”Tänään”-näkymästä. Todoistissa ja Akiflowssa molemmissa ärsyttää se, että kun toimistolla katsoo ”Tänään”-listaa, siellä näkyy ”Muista pestä pyykkiä”-tyyppiset tehtävät samassa läjässä. Tiedän, tänään pitää pestä pyykkiä, mutta vasta illalla kun pääsen kotiin. En haluaisi katsella koko työpäivän ajan näitä kotitehtäviä. Ne sotkevat keskittymistä ja organisointia, ovat tiellä ja häiritsevät, mutta niiden on kuitenkin pakko olla listassa.

TickTickissä voin luoda kotiin ja vapaa-aikaan liittyviä listoja ja sinne alle tehtäviä, joita mietin myöhemmin vapaalla ollessani. Näille voin luoda suodattimen ”Kotiasiat tänään”, jota klikkaamalla saan kätevästi auki listan, jonka voin avata kotiin päästyäni.

Tämä ominaisuus mahdollistaa myös ”Viikkotavoitteet” -listan, johon voi listata viikon pääasiat. Listan voi vielä koristella 🏆-pokaaliemojilla. Todella näppärä ominaisuus!

En tiennyt tarvitsevani tätä ominaisuutta, mutta jokaisen tehtävän saa yksittäin auki sticky noteksi, jonka voi siirtää vaikka nurkkaan niin, että se on kaikkien muiden ikkunoiden päällä. Tehtävään voi kirjoittaa muistiinpanoja.

Itse käytän toistuvaa tehtävää ”Päivän tavoitteet – Sticky note”, jossa on placeholderina aina sama asia: ”Onko tänään säläpäivä? Mikä on pääfocus? Muut muistiinpanot tähän”. Kirjoitan nämä ylös ja pidän lapun nurkassa, jotta keskittyminen säilyy asiassa koko ajan. Tarvittaessa täydennän muistiinpanoja.

TickTickissä on mukana simppeli tapaseuranta. Olen aiemmin käyttänyt Rutiinit-kategoriaa, mutta nyt jatkossa se on tarpeeton. Käytän edelleen Loop trackeria tapojen kokonaiskuvan seuraamiseen, mutta asiat joita pitää tehdä joka päivä on kätevä lisätä samaan todoappiin jatkossa.

Jälleen kirsikkana kermakakun päällä, mukana on Eisenhowerin matriisi sisäänrakennettuna ominaisuutena. Olen aiemmin kasannut tätä kategorioiden avulla, mutta se on ollut kankeaa niin. Mikä parasta, TickTick priorisoi tehtävät automaattisesti myös muissa näkymissä matriisin mukaisesti. Tärkeä ja kiireellinen on ykkösprio, ja niin edelleen.

TickTick now has an integrated Eisenhower Matrix ⊹The product just keeps getting better and better, hugely slept on. pic.twitter.com/BSX1XLASCg

Loistava ominaisuus tämä näkymä, josta olen haaveillut!

TickTickissä on sisänrakennettu keskittymisajastintoiminto. En itse käytä Pomodoroa, mutta keskittymisajastimelle sen sijaan on käyttöä. Kaikkea ei voi tai kannata träkätä Clockifyssa ja sen kello ei ole tarpeeksi iso, jotta keskittyminen aina säilyisi. TickTickin ajastimen saa koko ruutuun toiselle näytölle ja kello näyttää aina mitä on tekemässä. Toimii!

TickTickissä ei ole ”Someday”-listaa kuten Akiflowssa, vaan ainoastaan Inbox ns. ”backlogille”, omat kategoriat ja I won’t do, jonka idea on yksinkertainen: Siirrä tänne kaikki turhat tehtävät jotka olet lisännyt, mutta joita et aio tehdä. Tähän käy tietysti myös roskakori, mutta ”en tee”-lista auttaa hahmottamaan asiat, jotka eivät ole juuri nyt tärkeitä – tai välttämättä koskaan. Sieltä ne voi sitten heittää roskiin surutta.

”Someday”-lista on huono, koska sinne kertyy tuhoton määrä jopa oikeaakin tavaraa ja niitä on sitten hauska koittaa kaivella niiden kymmenien turhien tehtävien joukosta.

Kalenteri on TickTickissä omassa välilehdessään ja se on tavallaan ainoa ”miinus”, jos on tottunut Akiflowhin ja Sunsamaan, jossa kalenteri on samassa näkymässä tehtävien kanssa. Kalenterin vieressä on sivupalkki, jossa näkyy tehtävät joita ei ole vielä aikataulutettu. Eli TickTick rohkaisee aikatauluttamaan.

Mutta voi pojat, kalenteri on TickTickissä loistava. Se toimii nopeasti ja sujuvasti tapahtumien kanssa, joita voi tuoda Googlen lisäksi monella muullakin tavalla, vaikka paikallisesta tiedostosta. Eniten pidän siitä, että tehtävien suodattimet toimivat myös kalenterin puolella. Esimerkiksi jos minulla on ”Tänään huomiota vaativat”-suodatin, joka näyttää ykkösprioriteetin tehtävät, saan sitä klikkaamalla kaikki muut aikataulutetut asiat myös kalenterista piiloon!

Pidän myös siitä, että kalenterissa on automaattisesti kaikki aikataulutetut tehtävät, jotka vain odottavat raahaamista paikoilleen tai alatehtäviksi. Voin klikata meneillään olevan palkin auki ja nähdä siinä kaikki ala- ja ala-alatehtävät suoraan.

Kalenterissa on myös zoom! Eli tehtäviä voi tarvittaessa pilkkoa tosi pinempiin osiin myös suoraan, jos ne on peräkanaa toteutettavia. Olen kuitenkin useimmiten kokenut päätehtävä-alatehtävä-menetelmän järkevämmäksi.

TickTickin tilastot mittaavat oikeasti ihan kaikkea. Tilastot eivät ole todosovelluksessa välttämättömyys, mutta minua ne ainakin motivoivat kehittymään ja parantamaan tehokkuutta.

TickTickissä on paljon hyvää ja se on tällä kertaa valintani henkilökohtaisten tehtävien hallintaan niin työ- kuin vapaa-ajallakin. Suosittelen.

Huom. Tämä ei ollut maksettu mainos, vaan pidän oikeasti sovelluksesta.

#akiflow #android-sovellukset #appsit #arvostelut #esittelyt #iphone-sovellukset #sovellukset #todo #todolistat #tuottavuus #tyo

https://www.rollemaa.fi/ticktick-tehtavalista-aikataulutettuna-viikkokalenteriin/