Seilasin Internetin harmaita vesiä ja katselin loppuun viime syksyn rästianimeista Blue Orchestran kakkoskauden. Aika samat fiilikset jäi kuin ekasta kaudesta, tuotannon epätasaisuus häiritsi jonkin verran mutta juonen emotionaaliset nuotit ja hahmonkehitys osuivat kohdilleen.
Alkuperäinen manga on edelleen jatkuva ja tämä animekausi jätti ison juonikaaren ratkaisuvaiheet roikkumaan ilmaan joten olen luottavainen, että jossain vaiheessa animea nähdään lisää. Jatkan seilaamista.
Talven animedraama Journal with Witch pääsi yllättämään tämän katsojan todella positiivisesti. Monisäikeisiä hahmoja ja aidosti elämänmakuista draamaa ilman turhaa saarnaamista tai liiallista räytymistä. Visuaaleiltaan vähäeleinen mutta pysyi aina hienosti muotissaan ja kerronnasta sekä ohjauksesta löytyi kivoja pieniä jippoja.
Bongasin myös pienen #torille -hetken alkutunnarista. Sarjan nimi vilisi siinä eri kielille käännettynä, totta kai myös suomeksi!
In the Clear Moonlit Dusk oli talven shoujoanimeista se valitettava väliinputoaja. Ei missään nimessä raivostuttava tapaus mutta ei myöskään järin mieleenpainuva katselukokemus. Sarjan pääparilla oli aidosti hyviäkin hetkiä mutta loppupuolen väkisin väännetty ja kiirehditty draamailu tuntui aika tyhmältä.
Sarjan ylivoimainen suosikkihahmoni oli päätytön leppoisa isäpappa. Curryravintolaa pyörittävä huumoriukko Kenjiro Tsudan äänijänteillä. Chef's kiss.
Kasarilta löytyy tällainen yllättävä transteemainen anime Stop!! Hibari-kun! Tunnari jää päähän. Huumori on ekan jakson perusteella yllättävän ok-tasoista.
Halusin todella paljon tykätä Champignon Witchistä, onhan alkuperäinen manga samalta tekijältä kuin Gakuen Alice.
Sarjassa lyötiin isoja panoksia ja jännää satukirjamaista lorea tiskiin heti alkutaipaleella mutta valitettavasti 12 jaksoa ei riittänyt tekemään animesta ehjää kokonaisuutta.
Suurimmat puutteet pistivät silmään hahmopuolella, en millään ehtinyt tykästymään yhteenkään hahmoon tarpeeksi. Laitetaan pinoon "parempi mangana makusteltuna".
Tiedotustilaisuus!
You and I Are Polar Oppositesin animesovitus on aivan loistava!
Kesällä tulee lisää! Hurraa, hurraa!
Tiedotustilaisuus päättyy!
Välillä kausianimeja valitessa kuvittelee löytäneensä kivan pikku helmen joka onkin lopulta täysi huti. Talvikauden sarja Wash It All Away kuului tähän kategoriaan.
Paperilla kaikki vaikutti minulle räätälöidyltä, leppoisa pieneen rantakaupunkiin sijoittuva elämänviipale jossa on pirtsakka päähenkilö. Sarjan toteutuksesta jäi kuitenkin tunkkainen fiilis, hahmot olivat ihmeen latteita ja joka jaksoon tungettu kömpelö fan service toimi vain häiriötekijänä.
'Tis Time for "Torture," Princessin kakkoskausi oli kenties koko kalenterivuoden hykerryttävintä ja hyväntuulisinta animekidutusta. Pyörää ei tarvinnut keksiä uudelleen, samat tyhmät jutut jatkojalostettuna ja ihanan skarpilla animaatiojäljellä pitivät tämän töllöttäjän viihtymisestä huolen. Leikittely pähkähullun premissin ja lämminhenkisyyden välillä on heittämällä sarjan suurin vahvuus.
Aidosti suurinta kidutusta on elää epävarmuudessa siitä näemmekö ikinä kolmatta kautta.
Tamon's B-Siden animesta oli kovat odotukset kun tiesin, että alkuperäinen manga on samalta tekijältä kuin shoujohelmi Takane and Hana.
Aivan samoihin sfääreihin ei tämä yltänyt vaikka viihdyttävää settiä olikin. Sarjan huumori nojasi mielestäni liikaa pääpoikien piilevään mänttiyteen. Tykkäsin kuitenkin tosi paljon animen pirtsakasta ilmeestä ja skarpista tuotannosta.
Sain myös uskoa siitä, että vielä joskus näemme Takane and Hanan animesovituksen. Siinä vaiheessa pykään alttarin.
TMMCule
kowry
Hannele / Edelyne_