Mut se valuma-alue tosiaan. Ojajoki saa vetensä Ojajärvestä, ja valuma-alueella on aika paljon ojitettuja reheviäkin korpia. Niiden ojavedet näyttää tältä. Purot ja norot on kaivettu kauheiksi viemäreiksi, veden väri on lähinnä musta, ja ilmeisesti kuvitellaan, että laskeutusaltailla tää homma hoituu.
Kun ei hoidu. Ja jälleen kerran ollaan Vanajan reitin ja Kokemäenjoen latvoilla. Täältä lähtee vedet kohti Itämerta, tässä kunnossa.
Jäävätkö suomalaisten mökkijärvet jalkoihin, kun Eurooppa alkaa louhia omia raaka-aineitaan?
Euroopan komissio väläyttää vesipuitedirektiivin avaamista kriittisten kaivoshankkeiden vauhdittamiseksi. Ympäristöjärjestöt vastustavat ajatusta jyrkästi.
#Ympäristö #Vesistöt #Vesiensuojelu #Kaivosteollisuus #Kotimaa #Lappi
Miltä suovedet näyttää suossa ja miltä suovedet näyttää purossa 800 metriä alempana.
Ei tässä hommassa ole mitään järkeä. Humus valutetaan suo-ojista virtavesiin ja virtavesistä järviin. Valuma-alueen yläreunan suolla vedet näyttää vielä siltä kuin pitääkin: hiukan kellertää, mutta vesi on kirkasta. Ojavedet keräävässä purossa on humusta niin, että näkösyvyyttä ei paljon ole. Purokivet häviää näkyvistä melkein heti pinnan alla.
Koska olen paska ihminen joka haluaa lisätä kaikkien ympäristöahdistusta, niin haluan mainita että meillä vesistötutkijoilla on sellainen konsepti kuin makeiden vesien suolaantumissyndrooma. Että ois ihan kiva että teiden suolaamista mietittäis Suomessa (ja muualla) tältäkin kantilta, koska suolasta tosiaan kärsii muukin luonto kuin puistojen puut. Eikä varmaan tartte perustella miks makeiden vesien suolaantuminen on ihan ihmisillekin ongelma.
"On a global scale, increasing salinization from a diversity of causes has been occurring over a century without recognition and regulation equivalent to other global water pollution issues such as acid rain, eutrophication, and mine drainage, despite broad impacts to society and the environment." https://link.springer.com/article/10.1007/s10533-021-00784-w
Mitä se hyvejää,
paska on jo housussa
Silleen vähän huvittaa tää suomalainen vesiensuojelu, että kaikki keskittyy mökkijärviin. Eikä siinä mitään: hyvä jos saadaan pintavalutuskenttiä ja ennallistettuja soita niin, että mökkiläiset ja asukkaat hyötyy samalla. Toivois kuitenkin, että vesiluonnon tilaa parannettaisiin sen vesiluonnonkin takia. Vesiensuojeluhan on erityisen tärkeää rakentamattomilla järvillä, joiden rannat on luonnontilaiset.
”Meillä on luonnossa jo valtavan hyvät ja tehokkaat vesiensuojelualueet olemassa. Niitä kutsutaan soiksi.”
Pyörää, tai siis suota, ollaan keksimässä uudelleen, mutta hyvä näin. Joissain tilanteissa ois kyllä hyvä saada myös suo-ojat tukkoon, joko ojitetun alan monimuotoisuuden takia tai siksi, että liian syvät ja leveät ojat laskee vedenpinnan tasoa maassa liikaa.
Ojitetaan vaan kaikki rehevämmän pään korvet, eihän se näy kuin latvapurojen vesissä. Näkösyvyys suojelualueen purolla tänään hätäisesti kymmenen senttiä.
”You have subscribed to Rautasuo facts” jatkuu:
Rarion ääressä eilen ajattelin taas, miten tämän kuivatusta alettiin tukea jo Suomen suuriruhtinaskunnan aikana. On ihan käsittämätöntä, miten vielä 50-luvulla sensaatiomaisesta koivuletosta tehtiin synkkä ojahelvetti, jota on jo alettu avohakata. Parikymmentä vuotta sitten yhtä ekoista uudistusaloista myös ojitusmätästettiin, mikäs sen mukavampaa.
Vahva kuuntelusuositus: ohjelmassa jututetaan Panu Halmetta, Taina Ihaksia ja Heikki Ala-ahoa ojitusten vesistö- ja luontovaikutuksista.
Arvostan erityisesti sitä, että tässä nostetaan esiin ojitetut suot aivan järkyttävinä paikkoina soilla kulkevien kannalta. Kun kukaan ei mene niille eikä katso niitä, mun nähdäkseni me yhteiskuntana käännetään selkämme kaikelle sille pahalle, jota Suomen suoluonnolle on tehty.
Suomen järvet ovat alkaneet muuttua ruskeiksi ja yksi keskeinen syy vesistöjen tummumiseen on soihin kaivetut ojat, joita maastamme löytyy pitkälti toista miljoonaa kilometriä. Luontotoimittaja Markku Sipi haluaa selvittää, millaisia hyötyjä ja haittoja turvemaiden ojituksista on seurannut ja miten näitä ongelmia voitaisiin ratkaista. Haastateltavina Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Panu Halme, BSAG:n metsäprojektijohtaja Taina Ihaksi ja metsäammattilainen Heikki Ala-aho.
J 🏳️🌈 no se yks Viitanen
Yle Uutiset
Karoliina
P3KO | Petrified activist 🐧