"Tuomiossa mainitaan, että nykyisen tutkimustiedon valossa kyseisen kaltaiset toimet eivät lisää #koira n luottamusta omistajaansa kohtaan, vaan pikemminkin murentavat sitä."
#SiksiTiede, että se saadaan kuulumaan oikeuden tuomioissakin asti, jopa koskien #koirat.
Enihuu, hyvä, että tämä turjake saatiin tuomittua.
#eläinrääkkäys #eläinsuojelurikos #rikos #oikeus #eläin #eläimet #tiede
Okei.
Ehdoton #katselusuositus!
Mind blow -matskua.
BBC:n #dokkarisarja #Earth, jossa käydään läpi #maapallo n historiaa satojen miljoonien vuosien ajalta siitä näkökulmasta, miten #elämä on syntynyt, kuollut ja säilynyt, kun välillä #Tellus puskee pari miljoonaa vuotta magmaa sisältään, välillä on pari miljoonaa vuotta kaatosade ja välillä koko #planeetta on 50 miljoona vuotta jään peitossa jne.
WOOH!
#historia #evoluutio #dokumentti #dokkari #tiede #SiksiTiede
Serien fördjupar sig i jordens evolution och historia. Kollisioner med himlakroppar, de första vattendropparna, extrema väderväxlingar, kontinenternas rörelser och till slut mänsklighetens födelse - allt det hör till jordens redan över fyra miljarder år långa utveckling. (Earth. Produktion: BBC/PBS, Storbritannien 2023.)
"Valistuksen tärkeimpiä perintöjä on usko siihen, että ihmiskunnan tavoitteita voidaan parhaiten edistää nojautumalla tosiasioihin ja totuuteen, tieteen menetelmiä hyödyntäen."
-Sixten Korkman #siksitiede
Roman Schatzin Maamme-kirja: Ajatuksia alkaneelle vuodelle - vieraana Sixten Korkman Yle Areenassa
Kuuntele Roman Schatzin Maamme-kirja Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-63949239
Politiikot ja asiantuntijat eri maissa varoittavat kansalaisia, että edessä on edelleen vaikeita aikoja. Millainen vuosi mahtaa olla edessä? Mihin pitää varautua? Miten maailmantalous kehittyy ensi vuonna? Entä mitä tapahtuu, kun elintaso laskee? Voisiko taloudellinen taantuma vaikuttaa positiivisesti arvomaailmaamme? Vuoden ensimmäisessä Maamme-kirjassa pohditaan talouden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan vointia ja kehitystä ja yritetään löytää taivaanrannalta hopeareunusta ja muita positiivisia merkkejä. Vieraana on taloustieteilijä ja kirjailija Sixten Korkman.
Tieteellinen tutkiminen on tapa etsiä tietoa, jota ei vielä ole. Se ei ole pelkkää aiemmin kirjoitetun lukemista. Tiede päivittää aiempaa tietoa, korjaa sitä, luo sitä.
Tiede on sen hyväksymistä, että ei tiedä jotakin – vielä.
Tiede on sen hyväksymistä, että voi olla väärässä, voi tuottaa vaillinaista tietoa, mutta sitten yhteisö korjaa ja auttaa eteenpäin. Tieteellistä tutkimusta ei tehdä yksin, onneksi. Yhteisö tietää aina enemmän kuin yksilö. 2/2
Miksi tiede?
Tässäpä alkuajatuksiani. Täydentäkää toki, mitä tiede ja tutkiminen tarkoittavat teille? #SiksiTiede
Minulle tiede ja tutkijuus on ajattelun tapa. Se on keino tavoittaa mahdollisimman objektiivista tietoa. Subjektiivisella tiedolla, esimerkiksi kokemustiedolla on toki paikkansa – joskus jopa tieteen sisällä – mutta se ei ole tieteen tekemisen ytimessä. 1/2
Jaan #HelsinginYliopisto #UniversityOfHelsinki #Siksitiede -kampanjan linkin tässä: https://www.helsinki.fi/fi/innovaatiot-ja-yhteistyo/vaikuttajille-ja-paattajille/siksi-tiede ja samalla esitän pyynnön/kysymyksen: olisiko yliopiston mahdollista ainakin avata uusia #some -tilejä sen rinnalle/sijaan että se jatkaa roikkumista varsin toksiseksi muuttuneessa tietoisesti ei pelkästään ei-moderoidussa vaan myös epätieteellisyyttä suosivassa Twitterissä.
Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa.
Pidempi pohdinta Aiviksen instassa ➡️ https://www.instagram.com/p/CnjnESSNSRX/?igshid=YmMyMTA2M2Y=
Aivosumutorvi shared a post on Instagram: "📢 Polarisoituneessa yhteiskunnassa ei ole yllätys, että myös poliitikot ovat äänien toivossa lähteneet mukaan tiedevastaiseen huuteluun. Pari viikkoa sitten keskustan kansanedustaja vihjasi [ilmastonmuutokseen liittyvän] tieteellisen tutkimuksen perustuvan “suppeaan ideologiaan”. Tosiasiassa tieteellinen tieto perustuu tiedeyhteisön arvioimiin tutkimuksiin ja ennen kaikkea niiden muodostamaan kokonaisuuteen. Tieteellisten faktojen leimaaminen “ideologisiksi” vain siksi, että ne eivät ole linjassa oman mielipiteen kanssa, on loukkaavaa ja perusteetonta. 🌍 Yhtä typerää kuin tieteen leimaaminen ideologiaksi on oman ideologian väittäminen tutkittuun tietoon perustuvaksi. On ihan ok olla vaikkapa sitä mieltä, että runsas punaisen lihan syöminen on itse asiassa terveysteko tai että ilmastonmuutos ei ole totta. Faktojen kieltäminen tai valikoiva käyttö ja tutkijoiden haukkuminen ei kuitenkaan muuta näitä mielipiteitä tiedeperustaisiksi, päinvastoin, pöljältähän se näyttää. 🧭 Toisin kuin tiedettä, politiikan päämääriä (esim. tasa-arvo) ohjaa ideologia tai maailmankuva. Poliittisilla ideologioilla on suoria vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin. Esimerkiksi kunnissa päätetään päiväkoti- ja kouluruokailuun liittyvistä seikoista, jotka voivat edistää tai olla edistämättä lasten terveyttä. Hyvinvointialueilla ja eduskunnassa tehdään esimerkiksi terveydenhuoltoon ja tulonjakoon liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat kansalaisten terveyteen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Huolimatta ideologisesta päämäärästä fiksu päättäjä pohjaa päätöksensä tutkittuun tietoon ja on valmis muuttamaan kantaansa, mikäli uutta tietoa kertyy riittävästi. 🏫 Kaikkien väestöryhmien saavutettavissa oleva korkealaatuinen koulutus, tiede ja tutkimus edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja tukevat poliittista päätöksentekoa. Ja jep, tämä on ideologia, emmekä häpeä myöntää sitä! Jos jaat saman ideologian, voit tukea sitä äänestämällä koulutus- ja tutkimusmyönteistä puoluetta ja/tai ehdokasta kevään eduskuntavaaleissa. #SiksiTiede @universityofhelsinki". Follow their account to see 1310 posts.
Hanna
Alex Rawlings
Anna Haukka
Marianna Saartio-Itkonen
Siria Kohonen
Juho Karvinen
Mikko Lehtovirta
Henna Vepsäläinen