Ruotsalaisessa dokkarissa sanottiin apropå, ja taas ihastelin, kun se on niin hieno #sana ja harmittelin, ettei Suomessa enää kukaan sano #apropoo. ....ja sitten tajuan, että itse(kin) toistuvasti tägäilen, että #muuten.
Jatkossa en. EN!
Jatkossa tägäilen apropoo.
(Muita ihania sanoja randomisti eri kielillä esim. undskyld, utterly, Kimitö, pumpuli, Kajanaland. Ja sitten ahistaa, koska sain blackoutin, enkä muista yhtä ihanaa norjalaista sanaa. EDIT: AKKURAT!
Tekoäly pakotti kääntäjän vaihtamaan alaa: ”Sitä työtä ei enää ole” – jopa 80 prosenttia asiantuntijatyöstä voi muuttua
Tekoäly mullistaa työmarkkinat. Ensin tulilinjalla ovat koodarit.
#Työelämä #Tekoäly #Chatgpt #Kulttuuri #Teknologia #Talous #Kielet #Kielimalli #Tekoälynetiikka #Kotimaa
Kieli on jännää ja Ylen kaltaiset mediat vaikuttavat tietoisesti tai tiedostamatta mielikuviin. Ehkä tämän olisi voinut sanoittaa toisin, tai vaihtoehtoisesti voisi laajentaa "kätyri"-sanan käyttöä vaikka länsimaihinkin.
Aika vähän on ollut myös sodan kauhuista iranilaisten silmissä, ei taida olla montaa kirjeenvaihtajaa siellä.
Syöpään kuuluu myös häpeä, josta ei puhuta ääneen – Kun Ervan rinnasta löytyi kasvain, hän halusi rikkoa hiljaisuuden
Lähes joka toinen ihminen sairastuu nykyaikana syöpään. Sairastuessa moni vaikenee ja jää yksin. Erva Niittyvuopiolle on ollut tärkeää puhua rintasyövästään.
Tampereen yliopiston kielikeskus on lopettamassa japanin, korean, kiinan, portugalin ja italian opetuksen. Syyksi kerrotaan, että kielikeskuksen pitää nykyisen budjetin puitteissa panostaa enemmän akateemiseen kirjoittamiseen sekä suomi toisena kielenä -opetukseen. Suosittujen japanin kurssien karsimista taas perustellaan sillä, ettei niitä voida järjestää joka vuosi, mikä vaikeuttaa opintojen suunnittelua. (Eli ensin järjestetään resurssien puuttuessa vaihtelevasti ja sitten tätä käytetään perusteluna sille, että ei järjestetä ollenkaan?)
Tällaiset päätökset kertovat vahvasti siitä, mikä arvo kansainväliselle osaamiselle ja kulttuurituntemukselle oikeasti annetaan. Kielten puhujien määrällä, opiskelijoiden kiinnostuksella niihin tai niiden merkityksellä tulevaisuuden kannalta ei ole väliä, kun on päätetty, että näillä ei ole väliä ja rahaa ei mistään anneta muuta kuin nyt korkeintaan tekoälyprofessuureihin.
Voisin vaihtaa muutaman sanan sen/niiden kanssa jotka keksivät kielikuntien nimet afroaasialaiset kielet, austroaasialaiset kielet ja austronesialaiset kielet. Vähemmästäkin menee sekaisin.
Esitelmä kielistä ja/tai noidista kiinnostuneille.
Väitöskirjatutkija FM Ida Meerto:
Noitien kääntämisestä: Latinan vaikutus englanninkieliseen noitasanastoon varhaiskeskiajan Englannissa.
Turun yliopiston Arcanumissa ja Zoomissa keskiviikkona 4.3. klo 18.00.
https://turunklassillinenyhdistyspaideia.weebly.com/tulevat-tapahtumat.html
aha okei, Mastodonissa postauksen oletuskieli vaihtuu käyttöliittymän kielen vaihtamalla? Aivot räjähtää 
Oon tätä vastaan tapellut noin 20 vuotta eli siitä asti, kun aloitin Drupalin (versio 5.0) käytön ja monikielisten saittien kanssa puuhailun.
Käyttöliittymä on yksi kieli.
Sisältö on toinen kieli.
Järjestelmästä riippuen myös konfiguraatio saattaa olla kolmannella kielellä.
Ne. On. Eri. Asioita.
EDIT: Olin väärässä.
Törmäsin tietoon että Brasiliassa puhutussa muinaistupin kielessä substantiivit jaettiin omistettaviin ja omistamattomiin. Vain omistettavista voi sanoa tyyliin ”naisen kauneus” ja ”sinun hajusi”. Omistamattomiin kuului ainakin kasvit, eläimet ja muut luonnon asiat, eli ei voinut sanoa ”minun palmuni” tai ”pojan kivi”. Kiertäen saattoi sanoa vaikka ”palmu jonka istutin”. Wikipedian mukaan tällaisia kieliä on muitakin, esimerkiksi itäafrikkalainen maasai.
Hanna
Yle Uutiset
Pare
Eero Suoranta / 艾若思
Rauli Häyrynen 狼
Rpsu (326 ppm)
Riikka
