Das Unspektakuläre als große Literatur: »Erzähl mir alles« von Elizabeth Strout https://www.literaturcafe.de/das-unspektakulaere-als-grosse-literatur-erzaehl-mir-alles-von-elizabeth-strout/ #BuchkritikenundTipps #ElizabethStrout #OliveKitteridge #ErzählmirAlles #Luchterhand

No enpä arvannut mille matkalle päädyn, kun aloin lukea #elizabethstrout'ia pari viikkoa sitten. Neljäs Lucy, #lucymerenrannalla, sijoittuu Yhdysvaltoihin korona-aikana ja se otti enemmän kantaa yhteiskunnallisiin asioihin kuin sarjan muut osat. Mutta jälleen kerran erilaiset ihmiset nähtiin ymmärtäen ja empaattisesti.

Stroutilla on ihastuttava tapa viittailla sivumennen luomansa maailman hahmoihin. Tässä kirjassa viitattiin ekaa kertaa Oliveen, hahmoon, jolle Strout on luonut oman sarjansa sekä myös Lucyn uuteen ystävään, jolla on myös oma kirjansa.

Tämä parin viikon Strout-sprintti oli ihana kokemus ja olen onnellinen siitä, että mulla on vielä paljon hänen kirjojaan lukematta.

Mutta nyt pitää siirtyä uuteen kirjailijaan, ja ensi viikolla alkavan lukupiirin ekan kirjan pariin. Luemme siellä kesäisiä kirjoja, ja sain onneksi jo Fedissä ehdotuksia niistä. Loput kolme kirjaa kun valitaan yhdessä ehdotusten joukosta. Saa kyllä vinkkailla vieläkin.

#kirjamastodon

Mun kaveri ihmetteli kerran mun hotkimisintoa, sitä että luen jonkun kirjailijan tuotantoa putkeen. No en mä sitä aina tee, mutta #elizabethstrout vei mennessään ja haluan vain lukea ja uppoutua hänen tarinoihinsa. Kohta on ihan pakko jo tätä himoa rajoittaa, mutta ainakin neljäs Lucy täytyy ennen sitä vielä ahmia.

Kolmas Lucy-sarjan kirja #voiwilliam kertoo Lucyn ekasta puolisosta, joka lähentelee jo eläkeikää (joka on Yhdysvalloissa Suomea korkeampi) ja jonka elämä mullistuu perustuksia myöten.

Stroutin hahmot ovat jotenkin niin inhimillisiä, aitoja, samaistuttavia ja hänen pomppiva tarinointityylinsä on minun mieleeni.

Oletko sinä löytänyt tänä keväänä uusia suosikkikirjailijoita tai kirjasarjoja, joiden matkaan imeydyt?

#kirjamastodon

For this week’s #ThursdayBooksandBeer I’m indulging in the pure pleasure of the new Elizabeth Strout novel, The Things We Never Say. I’ll be teaching her classic Olive Kitteridge soon for the first time and this new book is an apt reminder of her carefully crafted prose. I’ve paired it with a Luminosa double IPA from the team at Inner North Brewing, also carefully crafted. “So blind we humans are—so blind. To each other and to ourselves, moving through life as though through shadows, putting out a hand in the dark and thinking we have touched someone.” #reading #literature #elizabethstrout #craftbeer

Vaikutuin #elizabethstrout'in Nimeni on Lucy Barton -kirjasta ja halusin tietää miten tarina jatkuu. #kaikkionmahdollista
vaikuttaa novellikokoelmalta, mutta luvut täydentävät toisiaan ja jatkavat edellisessä kirjassa mainittujen tyyppien tarinaa.

Kirjassa kohdataan paljon ikäviä tilanteita, mutta jotenkin hellästi ja ymmärtävästi.

Kadehdin ihmisiä, jotka saavat lukea nämä kaksi kirjaa putkeen tietämättä niistä yhtään mitään. Minä tiedän jo liikaa siitä, miten sarja jatkuu, mutta se ei vähennä lukuintoani. Toivon, että Strout pääsee yllättämään minut vielä monta kertaa!

#kirjamastodon #lucybarton

Miten valitsemme kirjat, joita luemme. Sitä aloin pohtia luettuani #elizabethstrout'in #nimenionlucybarton. Olenko törmännyt tähän somessa, tekikö #keltainenkirjasto vaikutuksen?

Joka tapauksessa tämä oli mukava kokemus Voita-kirjan jälkeen, nopea lukea, ajatuksia herättävä.

Kirjan päähenkilö muistelee aikaa, jolloin makasi sairaalassa yllättävän pitkän ajan leikkauksen jälkeen, erossa miehestään ja pienistä tyttäristään. Sitten hänen äitinsä tulee pitämään hänelle seuraa.

Kirja muodostuu lyhyistä tunnelmakuvista ja muistoista, joissa esiintyy varsin monta Lucyn elämään vaikuttanutta ihmistä. Asioita ei aina selitetä puhki, vaan lukija saa tehdä itse tulkintoja.

Lukiessani kirja-arvosteluja kuulin, että tähän on tehty myös jatko-osa. Mainiota! Jotenkin minulle tuli kirjasta mieleen Annie Ernaux, luultavasti siksi, että luokkanousu on keskeinen teema.

#kirjamastodon

Sabine Sürder über „Erzähl mir alles“ von Elizabeth Strout:
Auf https://schreiblust-leselust.de
wird deutlich, dass der neue Roman trotz vertrauter Figuren nicht ganz überzeugt. Zu wenig Tiefe, zu viele Alltagsgeschichten.
Diskutiert mit!
#Literatur #Rezension #Bücher #ElizabethStrout

Where to start with: Elizabeth Strout https://www.theguardian.com/books/2025/jul/11/where-to-start-with-elizabeth-strout #ElizabethStrout #Culture #Fiction #Books