32/52. Eero Raittinen: Eeron elpee (1970) 👍

RIP Eero Raittinen 1944-2025.

Voiko näillä muusikoilla ja tällä biisimateriaalilla syntyä mitään muuta kuin loistava levy?

Muisto. Joskus ysärillä Raittinen ja J. Karjalainen vetivät yhteiskeikan Ostarin Helmessä Jyväskylässä. Taisi olla osa laajempaa kiertuetta. Taustabändinä oli Veli-Matti Järvenpään yhtye. Karjalainen oli hyvä ja Raittinen loistava. Ahkeruuspalkinto menee Järvenpäälle ja orkesterille, joka käytännössä veti 3,5 settiä: oman, Karjalaisen, Raittisen ja lyhyemmän encoresetin, jossa molemmat solistit esiintyivät yhdessä.

#100LP #52LP

31/52. Vulfpeck: Clarity of Cal (2025) 👍

Soitossa on ilmavuutta ja tilan tuntua. Kerrassaan mainio äänite. Cory Wong taitaa olla tässäkin jossain roolissa tuotantopuolella.

#100LP #52LP

28/52. Cory Wong with Metropole Orkest Conducted by Jules Bucley: Starship Syncopation (2024) 👍
29/52. Herbie Mann: Push Push (1971) 👍
30/52. The Jon Spencer Blues Explosion: Orange (1994) 👍

Wongin ja Mannin levyt on taitavien muusikkojen soittamia, hyvin tuotettuja paketteja mutta vähän turhan siloisia. Jon Spencer sitten tarjoaa hikeä ja räkää enemmän kuin tarpeeksi. Eipä silti, jos Wongilla olisi keikka vaikkapa Tampere-talossa, niin mikähän olisi kipuraja lippujen hinnalle, että jättäisin väliin? Hyvin korkea, luulen.

#100LP #52LP

27/52. Dota: Springbrunnen (2025) 👍

Mainio levy. Dota Kehrin särmä on sanoissa ja mun henk. koht. kokemus jää vähän tyngäksi, kun kaikista kappaleista ei ole tekstejä tarjolla. Omat saksan taidot eivät riitä poimimaan pelkästä laulusta muuta kuin säkeen sieltä, toisen täältä.

#100LP #52LP

25/52. Bud Spencer Blues Explosion: D.O.I.T. (2011) 🤔
-/52. Bud Spencer Blues Explosion: Fuoco Lente (Live EP) (2011) 👍
26/52. Bud Spencer Blues Explosion: Next Big Niente (2023) 👍

Kansikuvien ja musiikin perusteella luulen että DOITin duo on kasvanut Next Big Nienteen mennessä trioksi ja se on tehnyt sille hyvää. Nienten ensimmäinen kappale on kuin pitkä intro, jonka jälkeen koneavusteinen[*] bluesrock lähtee rullaamaan. Soundi on omanlaisensa. Enää ei tehdä DOITin Jon Spencer Blues Explosion -pastissia. Niente olisi kuitenkin ehkä kaivannut tiivistämistä vaikka onkin vain 39 minuuttia pitkä.

Fuoco Lenten on live ja aika mainioita vetoja kahdelta hengeltä. Kaikki(?) biisit ovat covereita ja ehkä siksi tuo DOITin pastissimaisuus ei tunnu tällä levyllä.

[*] Tai ainakin voimakkaasti prosessoitu bluesrock. Paha mennä sanomaan, mitkä noista äänistä tulevat syntetisaattorista ja mitkä on saatu aikaan signaalia muuten muokkaamalla.

Puoliväli saavutettu 🥳 Monta mulle uutta hyvää levyä ja artistia on löytynyt. Jeij!

#100LP #52LP

23/52. 801: 801 Live (1976) 👍

Mainio soundi. Rummut ja basso vievät hämyilyä eteenpäin kuin höyryveturi junaa. Ja coverit ovat sopivasti vinksallaan. Oikeastaan paras levy pitkään aikaan.

#100LP #52LP

22/52. Premiata Forneria Marconi: Storio di un minuto (1972)👍

PFM parhaimmillaan. Sinfoniset osat ovat mainioita, rokkipoljento tylsempää. Välillä touhu on kyllä vähän levotonta.

#100LP #52LP

21/52. Beach House: Bloom (2012) 🤔

Mainiota taustamusiikkina mutta monotonisuus on puuduttavaa, jos kuuntelee keskittyneesti.

#100LP #52LP #Music

20/52. Architecture in Helsinki: In Case We Die (2005) 👍 or 🤔? I don’t know 🤷

Äkkiväärää poppia from down under. Sama ilmiö kuin The Lucksmithsin kanssa: ensin innostuin hirveästi ja sitten kyllästyin hämmentävän nopeasti.

#100LP #52LP #Music

18/52. Amuri: Ettei kukaan tuntisi enää pimeää (2022) 👍
19/52. Amuri: Kun mä kotoa lähdin (2024) 🤔

PItääpä selvittää josko pääsisin näkemään Amurin jossain livenä. Ettei kukaan tuntisi… rullaa eteenpäin todella vaivattoman tuntuisesti. Ja Joensuu on loistava biisi. Uudemman levyn juurettomuudesta kertovat tekstit puhuttelevat mutta musiikin kantrisävyt eivät vain toimi mulle.

#100LP #52LP #Music